Flow on yritysten Graalin malja

Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana kehityksen kelkassa. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi flow on yrityksille jatkuvasti tärkeämpi asia ja tarjoaa lopussa yksinkertaisen keinon flow’n tehostamiseen työpaikoilla.

Kuuntele audio

Elämme maailmassa, jossa muutosvauhti kiihtyy lähes kaikilla elämän osa-alueilla. Keksinnöt leviävät salamannopeasti tämän päivän digitaalisessa maailmassa ja yksittäinen toimiala voi muuttua parissa vuodessa, kun ennen siihen kului vuosikymmeniä. Yksikään yritys ei siten ole turvassa muutokselta.

Mitä monimutkaisemmassa ja nopeammin muuttuvassa maailmassa elämme, sitä vaikeampi tulevaisuutta on ennustaa. Paras strategia tulevaisuuden ennustamisen sijaan onkin olla mahdollisimman adaptiivinen, eli kyetä oppimaan ja muuttamaan toimintaansa sopivaksi tilanteeseen kuin tilanteeseen. Tästä seuraa se, että kyky oppia nopeammin saattaa tulevaisuudessa olla organisaatioiden näkökulmasta ainoa oikeasti kestävä kilpailuetu.

“Flow doesn’t just provide a joyful, self-directed path toward mastery – it literally shortens the path.”

– Steven Kotler

Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana maailman ja sen kehityksen kelkassa. Jos flow-tila ei ole sinulle vielä kovin tuttu, niin kannattaa lukea aiempi blogini flow’sta työssä. Flow on niin yksilöille kuin organisaatioille väylä nopeampaan oppimiseen ja parempaan adaptiivisuuteen, koska se tarjoaa parhaat fyysiset ja henkiset edellytykset laadukkaalle ja mielekkäälle oppimiselle, esimerkiksi välittäjäaineiden ja vahvemman muistijäljen kautta. Ei ole sattumaa, että flow-tutkimuksia ovat hyödyntäneet maailmalla monet huippuorganisaatiot, kuten Goldman Sachs, Deloitte, Cisco, Formula 1 ja Team Red Bull. Toyota ja Patagonia ottaneet flow’n jopa osaksi ydinfilosofiaansa. Google on rakentanut Flow Dojo -harjoittelukeskuksen, joka on täynnä erilaisia fysiologisia ja mentaalisia työkaluja flow’n tietoiseen harjoitteluun ja mittaamiseen. Edellä mainitut organisaatiot ovat oivaltaneet, että kyky vaalia työntekijöiden flow-tilaa on jokaisen johtajan ja organisaation Graalin malja.

Erityisen paljon flow korostuu toimialoilla ja kentillä, joissa muutos on nopeinta, kilpailu kovaa ja resurssit vähäisiä, kuten startupien keskuudessa. Startupeille ei riitä vain kasvaa pienesti tai tehdä hiukan paremmin – niiden täytyy tehdä asiat merkittävästi paremmin, nopeassa aikataulussa. Vain kymmenen prosenttia startupeista selviytyy hengissä ja menestyy. Singularity Universityn operatiivinen johtaja Salim Ismail on todennut, että tähän kymmeneen prosenttiin päätyvät ne startupit, joiden työntekijät kokevat eniten flow’ta. Piilaaksoa voi kokonaisuudessaan, hyvässä ja pahassa, pitää yhtenä isona esimerkkinä siitä, mitä flow’n avulla voi saada aikaan.

“In two hours in flow, I can accomplish tremendous things.”

– Sir Richard Branson

Työelämässä flow-tilalle suotuisan maaperän luominen parantaa niin tuottavuutta, luovuutta, oppimista, päätöksentekoa kuin motivaatiota. Inhimillisestä näkökulmasta lisääntynyt flow parantaa työhyvinvointia sekä vähentää stressiä ja loppuunpalamisia. Flow’ssa vietetty aika on siis arvokasta sekä organisaatioille että työntekijöille. Pääomasijoittaja James Slavet onkin ehdottanut flow’ssa vietettyä aikaa mittariksi loistaville startup-tiimeille. Ilmoille on heitetty jopa ajatus, että organisaatiot voisivat tulevaisuudessa siirtyä tuntipohjaisesta flow-pohjaiseen palkkamalliin. Se vaatisi tietysti nykyistä parempaa kykyä mitata flow’ta ja kokonaan uudenlaista työn organisointia.

Miten ruokkia flow’ta omassa organisaatiossa?

Flow organisaatiossa on hyvin monisyinen teema, mutta keskitytään nyt yhteen, suhteellisen helposti käyttöönotettavaan keinoon: Hiljaiset työtunnit. Keskeytykset ovat yksi merkittävin vihollinen niin työn tuottavuudelle kuin flow’lle. Mitä enemmän sinulla on mahdollisuuksia keskittyä ja tehdä syventynyttä työtä, sen parempi. Hiljaiset työtunnit ovat yksi keskeytyksien vähentämiseen kokeiltava ratkaisu, joka ei synnytä tarvetta myllätä koko organisaation toimintaa uusiksi. Hiljainen työtunti on aika, jolloin saa työkavereita saa häiritä vain tulenpalavilla asioilla. Tämä tarjoaa mahdollisuuden keskittyä työhön ja tehdä sitä laadulla. Lisäksi tämä malli tarjoaa työarkeen mielenrauhaa siten, että hiljaisille työtunneille uskaltaa varata vaikeita työtehtäviä, joiden tekeminen kärsii normaalisti eniten keskeytyksistä.

Miten lähteä kokeilemaan? Ehdota omassa organisaatiossasi tai tiimissäsi, että ottaisitte hiljaiset työtunnit kokeiluun kuukaudeksi, esimerkiksi aamuille klo 9-10. Suosittelen ajankohdan ottamista aamuun, koska suurimmalle osalle aamun tunnit ovat parasta työaikaa ja hiljainen aika aamulla rauhoittaa koko lopputyöpäivää. Voi olla, että aiemmin sovitut sisäiset palaverit saattavat rikkoa kokeilua, ja asiakkaiden kanssa täytyy joustaa, mutta kokeilun ei tarvitse toteutua täydellisen rikkoutumattomasti. Kuukaudessa saa kyllä selville, mitkä ovat kokeilun vaikutukset. Tähän asti minulle ei ole tullut vastaan yhtäkään tiimiä tai organisaatiota, joka olisi kokeilun jälkeen luopunut hiljaisista työtunneista – päinvastoin, monet ovat laajentaneet hiljaista aikaa kahteen tuntiin. Jos päädyt(te) kokeiluun, niin vaihdan mieluusti ajatuksia tuloksista esimerkiksi Linkedinissä.

LÄHTEET

Luovuus ja flow:

Chi, Richard & Snyder, Allan 2012. “Brain stimulation enables the solution of an inherently difficult problem”. Neuroscience Letters 515(2), 121-124.

Amabile, Teresa & Kramer Steven 2011. The Progress Principle: Using Small Wins to Ignite Joy, Engagement, and Creativity at Work. Harvard Business Review Press.

Tuottavuus ja flow:

Cranston, Susan & Keller Scott. ”Increasing the ‘meaning quotient’ of work”. McKinsey Quarterly Jan 2013.

Oppiminen ja flow:

McKinley, Andy ym. 2013. Acceleration of procedural learning with transcranial direct current stimulation (tDCS). Air Force Research Laboratory.


Autan tietotyöläisiä, yrittäjiä ja yrityksiä pääsemään flow'hun.

Lue myös

Strategioita etäsekoilusta selviämiseen

Listasin äkäpäissäni stretegioita etäsekoilusta selviämiseen. Nämä ovat yhtä lailla muistutukseksi ja reflektioksi itselleni kuin innoitukseksi sinullekin.

Sovitaanko teillä yhdessä asioista? – Lisääkö autonomia motivaatiota vai kuormittavuutta?

Mistä asioista työyhteisössä on syytä sopia yhdessä ja mistä saa päättää yksin? Työhyvinvointia ja autonomian rajoja tutkivan tutkija-valmentaja Kirsi Polvisen mukaan työntekijää ei pidä jättää yksin tuunaamaan työtään. Myös organisaation tasolla on luotava edellytyksiä autonomialle ja kehitettävä työn tuunaamista mahdollistavia yhteisesti ymmärrettyjä käytänteitä.

Miksi tavoitella flow-tilaa työssä ja miten siihen pääsee?

Flow-osaaminen on yksi 2020-luvun työelämän tärkeimpiä taitoja. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi niin organisaatioiden kuin työntekijöiden kannattaa panostaa työssä flow-tilan edellytysten vaalimiseen.