Itse- ja yhteisöohjautuvuus – uuden työntekijän kokemuksia arjesta, jonka taustalla vaikuttavat tutkitut teoriat

Asiakkuudenhallinnan ammattilainen Merja Laaksonen suosittelee työyhteisöjä lämpimästi tutustumaan erilaisiin uusiin tapoihin organisoida työtä. Blogissaan hän kuvailee omia kokemuksiaan uutena työntekijänä itseohjautuvasti toimivassa Filosofian Akatemiassa. Muutos uudenlaiseen tapaan vie energiaa, mutta motivoituneet työntekijät ja parempi työn tuottavuus ovat vaivannäön arvoisia!

Hyppäsin vauhdilla itseohjautuvasti liikkuvan Filosofian Akatemian myyntitiimiin tammikuussa ymmärtämättä ennakkoon yhtään mitään itseohjautuvuudesta. Perehdytysvaiheessa kukaan ei alleviivannut sen enempää itseohjautuvuutta tai yrityksen käytännön toimintatavan taustalla vaikuttavia muitakaan oppeja. 

Ensimmäisenä huomasin ihastelevani ihmisten avoimuutta ja luottamusta toisiansa kohtaan, sekä vahvaa sitoutuneisuutta työhönsä ja intohimoa työhön asiakkaiden kanssa. Avoimuus sekä luo että vahvistaa myös psykologisen turvallisuuden tunnetta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Jonkun aikaa työskenneltyäni tajusin, että täällähän eletään omien oppien mukaisesti – itseohjautuvasti psykologisesti turvallisessa työyhteisössä. Homma sekä toimii että tuottaa paitsi tulosta myös hyvinvointia ihmisille! 

Itseohjautuvuus tarkoittaa yksilön kykyä toimia omaehtoisesti ilman ulkopuolisen ohjauksen ja kontrollin tarvetta. Työntekijää ei kuitenkaan jätetä yksin, vaan on rakenteita ja pelisääntöjä, jotka kaikki ymmärtävät samalla tavalla. Kollegani Kirsin blogissa pohditaan sitä, lisääkö autonomia motivaatiota vai työn kuormittavuutta. Itseohjautuvuus ei saa tarkoittaa sitä, että työntekijä jätetään yksin selviytymään. Organisaation tasolla on luotava edellytyksiä autonomialle ja kehitettävä itseohjautuvaa työskentelyä mahdollistavia rakenteita ja käytäntöjä. Esimerkeksi, että saat tukea ja apua tarvittaessa.

Itseohjautuva työskentely Filosofian Akatemiassa ei minun kokemukseni mukaan ainakaan tarkoita sitä, että minut olisi jätetty yksin harhailemaan uuden työni kanssa. Päinvastoin, yhteisöllisyyden tunne ja kokemus on erittäin vahva. Kollegat tarjoavat apuaan ja tukeaan aktiivisesti. Toisaalta saan myös oppia tekemään uutta työtä uusilla työvalineillä omaan tahtiini, ilman ulkoa annetun aikataulun tuomaa painetta. Alkuun hämmästelin keskinäisen palautteen määrää. Minusta tuntuu, että positiivista palautetta viuhuu jatkuvasti sekä slackin eri kanavissa, palavereissa että spontaanisti käytäväpuheissa niin kasvokkain kuin ihmisten selän takana. Tämän koen luovan psykologista turvaa ja ihmiset uskaltavat olla omia itseänsä sekä tuoda esille monipuolisesti ajatuksiaan ja ideoitaan. Myös niitä epäonnistumisia, joita väistämättä silloin tällöin tulee kullekin työn tuoksinassa.

Itseohjautuva työskentely Filosofian Akatemiassa ei minun kokemukseni mukaan ainakaan tarkoita sitä, että minut olisi jätetty yksin harhailemaan uuden työni kanssa.

Itseohjautuvuuden rinnalla olemme myös yhteisöohjautuvia. Filosofian Akatemialla kommunikoidaan hyvin avoimesti ja runsaasti. Kuluneiden kahden kuukauden aikana olen ollut jo kahdesti palavereissa, joissa on pohdittu strategiaa ja miten siihen nähden olemme arkeamme asiakkaiden kanssa osanneet taittaa ja miten jatkamme lähitulevaisuudessa. Myös talouden tunnusluvut kommunikoidaan avoimesti ja aktiivisesti. Näillä askelmerkeillä kukin voi tutkia ja tutkailemme yhdessä reittiämme ja tekemisen tahtia suhteessa yhteiseen karttaan.

Yhteisöohjautuvuus tarkoittaa, tiimin kykyä järjestää toimintansa kohti yhteisiä tavoitteita. Työtä tehdään selkeällä visiolla. Itseohjautuva organisaatio on kuin lintuparvi. Tiimiläisten on kommunikoitava keskenään ja sovittava, mihin suuntaan mennään.

Uutena työntekijänä olen kokenut, että Filosofian Akatemiassa tuetaan vahvasti ihmisten autonomiaa, työtä saa ja voi tehdä itselle sopivalla tavalla. Myös ihmisten kyvykkyys kuhunkin työhön näyttää olevan oikeanlaista, joka taas auttaa saamaan asioita aikaan ja joka vahvistaa hallinnan tunnetta. Työyhteisön jäsenet myös aidosti välittävät toisistaan ja kukin tulee nähdyksi omana itsenään.  Kaikki tämä luo vahvan yhteisöllisyyden tunteen ja tukee organisaatiomme itse- ja yhteisöohjautuvuutta. 

Oman kokemukseni perusteella suosittelen työyhteisöjä lämpimästi tutustumaan erilaisiin uusiin tapoihin organisoida työtä ja sen tekemisen tapaa kuten itse- ja yhteisöohjautuvuutta. Muutos vaatii aina paljon sekä aikaa että energiaa, mutta jos sen tavoite ja parhaimmillaan myös lopputulema on motivoituneet ja hyvinvoivat työntekijät, aiempaa parempi työn tulos, niin muutos on kannattanut!


Lue myös

Jaetaanko teillä työtä motivaatioperustaisesti?

Jaetaanko teillä työtä motivaatioperustaisesti? Organisaatiokehittäjä Nick Ahleskog esittelee blogisarjassaan hyväksi todettuja käytänteitä ja työkaluja tiimien toiminnan tueksi. Tässä blogissa hän perustelee, miksi työtä kannattaa jakaa motivaatioperustaisesti ja esittelee sen avuksi motivaatiokartoituksen.

Ketkä ovat työkavereitasi ja miten teillä tiiminä menee?

Miten tiimihenki luodaan etätyöskentelyn jälkeen uudelleen? Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen kehottaa rakentamaan suhdeluottamusta ja psykologista turvallisuutta tiimeissä, koska se luo mahdollisuuden yritysten menestymiseen.

Jalostus - kokeilu - draivi

Valmennus: Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.