Itseohjautuvuus vaatii post-it-lappuja

Itseohjautuvuus ja osallistaminen blogi

Johtamisen trendit kulkevat organisaatioissa aaltoina. Jo useamman vuoden ajan on puhuttu osallistavasta johtamisesta. Samaan aikaan me Filosofian Akatemialla kohtaamme työssämme ihmisiä, jotka vaikuttavat tulleen allergisiksi työpajoille, yhdelle yhteiskehittelyn ja osallistamisen yleisimmistä muodoista. ”Ai taas joku workshop? Värikkäitä post-it-lappuja? Ei kiitos, meillä on töitäkin tehtävänä.” Miksi osallistavan organisaatiokulttuurin mahdollisuuksista kuitenkin kannattaa innostua? Tässä blogitekstissä Miia Maijala kertoo, miksi osallistaminen on itseohjautuvuutta tukevan organisaation kilpailukyvylle suoranainen elinehto.

Esko Kilpi kirjoittaa Itseohjautuvuus-kirjan kappaleessaan ”Itseohjautuvuus on vuorovaikutusta”, että ”kompleksisten ongelmien ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan aina ihmisten yhteistoimintaa ja hyvin monenlaisten kokemusten ja erilaisten osaamisten luovaa yhdistämistä”. Teollisen massatuotannon aikaan oli olennaista suorittaa rajatut tehtävät tarkasti määrätyllä tavalla ja vuorovaikutus tähtäsi näiden lainalaisuuksien viestimiseen. Jälkiteollisessa, demokraattisemmassa työelämässä taas yksilöillä on vapaus muodostaa arvoa luovia yhteisöjä. Sen kaltaisessa työelämässä vuorovaikutusta tarvitaan toisiaan tarvitsevien yksilöiden välillä, koska ”työ on jatkuvaa organisoitumista”.

Yhdessä ajatellen, kokemuksia ja näkemyksiä vaihtaen luodaan yhteistä, erilaista todellisuutta kuin mihin kukaan voisi pystyä itsekseen. Kilpi toteaa kuitenkin, että ”koska yhteistoiminta on epävarmasti etenevää, yhdessä synnytettyä ja syntyvää liikettä ajassa, se edellyttää aina mahdollistamista ja tukea”. Osallistava kulttuuri ei synny tuosta vain. Johdolla on merkittävä rooli rikastavan vuorovaikutuksen tukemisessa esimerkiksi rakentamalla työyhteisössä luottamuksen ilmapiiriä ja psykologisesti turvallista tilaa, jossa ihmiset haluavat ja uskaltavat tuoda äänensä kuuluviin.

Halutaan, että ihmiset tulisivat kuulluksi ja ottaisivat vastuuta omasta toiminnastaan mutta pelätään vallan antamista

Vuorovaikutusta voi tukea myös tarjoamalla siihen soveltuvia ympäristöjä ja rakenteita. Reaktor järjesti yrityksen vielä ollessa pienempi muun muassa koko yrityksen laajuisia Open Space –päiviä saadakseen reaktorilaiset mukaan kehittämään omaa työtään ja ratkaisemaan kulloinkin ajankohtaisia haasteita. Nykyään yhteisön jäsenet järjestävät itse omaehtoisesti ja spontaanisti pienempiä, fokusoituneempia foorumeita tarvelähtöisesti nouseville aiheille. Sähköiset keskustelukanavat edesauttavat itseohjautuvuutta ja itseorganisoitumista sekä mahdollistavat sen, että kaikilla on tasa-arvoiset mahdollisuudet osallistua asioiden käsittelyyn. Kuka tahansa voi nostaa aiheen esiin ja kutsua kiinnostuneet mukaan. ”Johtamisen tehtävänä ei ole asettaa päämääriä tai antaa tehtäviä vaan ohjata toimintaa niin, että päämäärät muodostetaan ja tehtävistä sovitaan yhdessä. Valta tarkoittaa myös vastuuta keskustelun laadusta ja ajattelun etenemisestä yhdessä valitulla polulla.” Toisinaan osallistaminen on organisaatioissa varsin näennäistä; halutaan, että ihmiset tulisivat kuulluksi ja ottaisivat vastuuta omasta toiminnastaan mutta pelätään liikaa vallan antamista. Ilman valtaa ei ole itseohjautuvuuttakaan.

Toimiva vuorovaikutus, avoin tiedonjako, osallistaminen päätöksentekoon ja yhteisen suunnan määrittämiseen ovat avain muutostilanteisiin, joissa nykyajan organisaatiot ovat jatkuvasti. ”Yhteisöjen selviäminen suurissakin muutoksissa on mahdollista, jos niissä pystytään oppimaan ja jakamaan uusissa ympäristöissä syntyviä uusia kokemuksia”. Jos halutaan edelläkävijyyttä, pelkkä selviytyminen ei riitä vaan yhteisön oppimiskyvykkyys nousee
avainasemaan
. Koko työyhteisön potentiaalin valjastaminen yhteisen ajattelun ja kehittämisen äärelle nopeuttaa tiedon siirtymistä organisaation sisällä ja edesauttaa uuden tiedon luomista.

Osallistaminen itsessään ei kuitenkaan ole autuaaksi tekevää. Ellemme ymmärrä sen lainalaisuuksia, teemme vain hallaa koko työskentely- ja johtamistavalle. Ensi viikon blogikirjoituksessa kerron, kuinka voimme välttää osallistamisen tärkeimmät sudenkuopat.

Kuva on otettu kesäkuussa järjestetystä Art of Hosting – Innosta työyhteisösi osallistumaan -koulutuksesta, jossa Miia Maijala oli yksi fasilitoijista.


Lue myös

Yhteiskehittely blogi

Yhteiskehittelyn kolme sudenkuoppaa

Miia Järvilehto

Evoluutio ja itseohjautuvuus blogi

Itseohjautuvuus yritysmaailmassa – mitä voimme oppia evoluution suurista harppauksista?

Frank Martela

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Tunneäly tulevaisuuden työn avaintaitona

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, erotella ja säädellä sekä omia, että toisten ihmisten tunteita sekä käyttää tunnepitoista informaatiota hyödyksi sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.