Johtajia ei sinänsä tarvita – mutta ilman rakenteita ja johtajuutta organisaatio ei toimi

Ovatko johtajat enimmäkseen turhia ja korvattavissa fiksummilla käytännöillä? Itseohjautuvuutta tutkinut Frank Martela ottaa osaa vilkkaana käyneeseen johtajuuskeskusteluun ja kehottaa kääntämään kysymyksen toisin päin.

Hiljattain Perttu Salovaara kohautti esittämällä Helsingin Sanomissa, että johtajia ei tarvita ja valtaosa heidän tehtävistään voisi hyvin delegoida muille. Meidät on Pertun mukaan aivopesty pienestä pitäen odottamaan, että myyttinen alfauros saapuisi johtamaan meitä. 

Johtajuusguru Gary Hamel on samalla tavalla esittänyt, että johtajat kovine palkkoineen ovat ”organisaatioläskiä” eli iso kuluerä, joka ei suoraan osallistu operatiiviseen työhön. Harvard Business Review’ssa hän laskee, miten monta miljoonaa dollaria eri organisaatiot voisivat säästää, jos työt hoidettaisiin ilman johtajia.

Ovatko Perttu ja Gary oikeassa? Ovatko johtajat enimmäkseen turhia ja korvattavissa fiksummilla käytännöillä?

Nähdäkseni kysymys on parasta kääntää toisin päin: Ensin on hyvä miettiä, mitä organisaatio ylipäänsä tarvitsee ollakseen toimintakykyinen ja menestyvä. Ja vasta sitten voidaan miettiä, missä määrin johtajia tarvitaan tarjoamaan näitä asioita organisaatiolle.

Organisaatio tarvitsee tapoja päättää yhteisestä suunnasta

Ensinnäkin organisaatiot tarvitsevat rakenteita. Ilman rakenteita on vain lauma ihmisiä, jotka kukin huseeraavat omiaan. Anarkia ei mahdollista toiminnan järkevää koordinointia ja soveltuu sen vuoksi pienimuotoiseen puuhasteluun, mutta ei minkään isomman päämäärän saavuttamiseen.

Kun ihminen tulee aamulla töihin, on hänen tiedettävä, mitä päämääriä hän tavoittelee, mitä resursseja hänellä on käytössään, kenen kanssa hän päämääräänsä tavoittelee ja mistä hän saa tarvitsemansa tiedot suoriutuakseen tehtävästään hyvin. Tarvitaan siis tavat päättää yhteisestä suunnasta, budjetoinnista, työtehtävien delegoinnista sekä toimivat kanavat informaation jakamiseen. Jonkun on myös otettava vastuu siitä, että tarvittavat hommat tulevat tehtyä.

Yksi hyväksi havaittu tapa hoitaa nämä asiat on antaa ne johtajan tehtäväksi. Pomo kertoo aamulla mitä teet ja kenen kanssa. Mutta yhtä hyvin voisi rakentaa mallin, jossa tiimi ottaa yhteisvastuun asioiden edistämisestä ja luo toimivat käytännöt ja järjestelmät, joiden avulla yhdessä tekeminen koordinoidaan. Tällaisia yhteisöohjautuvien tiimien varaan rakentuvia organisaatioita onkin syntynyt esimerkiksi IT-alalle. Näiden organisaatioiden menestys on osoittanut, että oikeanlaisten käytänteiden kautta yhteisöohjautuvat tiimit pystyvät itse johtamaan itseään.

Johtaja ja johtajuus pitää erottaa toisistaan

Johtajuus ei tässä mallissa katoa minnekään. Se vain siirtyy johtajalta tiimin jäsenille. Salovaara, jonka kanssa olen paljon näistä teemoista yhteisessä Minimalist Organization Design –tutkimushankkeessa keskustellut, korostaa että johtaja ja johtajuus pitää erottaa toisistaan – jälkimmäinen voi yksilön lisäksi olla myös ”ryhmän, tiimin tai kulttuurin ominaisuus.”

Jokainen organisaatio tarvitsee siis johtajuutta, rakenteita ja näiden rakenteiden kehittämistä. Johtajat ovat yksi tapa pitää huolta näistä asioista. Mutta eivät ainoa tapa.

Johtajuutta tarvitaan myös siinä vaiheessa, kun tiimin sisällä tulee konflikteja, kun työkaveri on uupumassa tai kadottanut työmotivaationsa, kun pitäisi tukea ihmisiä huolehtimaan osaamisensa kehittämisestä ja kun pitäisi rakentaa yhteisöllistä, välittävää kulttuuria. Johtajan jättämää aukkoa näiden asioiden hoitamisessa paikataan esihenkilöttömissä organisaatioissa tyypillisesti rekrytoimalla erityisiä valmentajia ja tukihenkilöitä. He eivät ole varsinaisessa esihenkilöroolissa, mutta auttavat tiimejä ja yksilöitä huolehtimaan näistä asioista.

Sitten on vielä itse organisaation kehittämiseen liittyvät tehtävät. Jonkun on mietittävä mihin suuntaan ollaan menossa, miten muuttuvaan toimintaympäristöön pitäisi reagoida ja mitkä ylipäänsä ovat ne jaetut käytänteet, säännöt ja ratkaisut, joiden avulla tiimit toimivat. Tämä on perinteisesti ollut ylimmän johdon heiniä. Ja toistaiseksi en ole nähnyt yhtään esimerkkiä yli sadan hengen organisaatiosta, joka onnistuisi nämä hommat hoitamaan ilman ylintä johtoa.

Jokainen organisaatio tarvitsee siis johtajuutta, rakenteita ja näiden rakenteiden kehittämistä. Johtajat ovat yksi tapa pitää huolta näistä asioista. Mutta eivät ainoa tapa. Monet nykyisistä johtajien tehtävistä voi hoitaa fiksummin muilla tavoin. Olennaista onkin miettiä ensin, mitä tehtäviä jonkun pitää hoitaa, jotta organisaatio toimii hyvin. Ja sen jälkeen päättää, mitkä näistä tehtävistä on järkevää antaa erillisten johtajien tehtäväksi ja mitkä vuorostaan voi antaa tiimin vastuulle tai ratkaista jollakin jaetulla käytänteellä. Näin johtajia ei ole organisaatiossa liikaa eikä liian vähän, vaan juuri sopivasti.


Frank Martela (FT) on Filosofian Akatemian tutkija–valmentaja ja rohkea keskustelija, joka tutkii myötätuntoa ja hyvää elämää. Kun moni etsii työkavereiden hyväksyntää, rahaa tai muita ulkoisia palkkioita, Frank valmentaa ihmisiä tunnistamaan sisäisen motivaationsa, toteuttamaan itseään paremmin ja elämään hyvää elämää.

Lue myös

Ihmisyys on työn ytimessä – anna sille tilaa, niin tulokset seuraavat perässä

Tytti Kokko kirjoittaa ihmisyyden ja tunteiden merkityksestä. Miten tunteet vaikuttavat ydintyön tekemiseen ja tulokseen?

Johtajuus rakentuu arkisista kohtaamisista

Valmentajamme Tiina Rantakokko kirjoittaa myötätunnon, inhimillisyyden ja aitojen kohtaamisten voimasta.

Jalostus - kokeilu - draivi

Valmennus: Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Mittaa itseohjautuvuutesi

Rakentamallamme maksuttomalla testillä voit mitata oman ja organisaatiosi itseohjautuvuuden!

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.