Mitä tekevät suomalaiset johtajat Suomen luonnon päivänä? Menevät tietysti metsään. Suomen Partiolaisten parin vuoden välein järjestämä Johtajatulet on poikkeuksellinen tapahtuma. Tänäkin koronavuonna 2800 johtajaa ja johtamisesta kiinnostunutta onnistui kerääntymään elokuun viimeisenä viikonloppuna Evon kansallispuistoon keskustelemaan, kuuntelemaan, jakamaan ja innostumaan. Tapahtuman kantavat teemat, kestävyys, empatia ja hyvinvointi, liikkuivat vahvasti ajan hermolla.
Ehkä tämä ainutlaatuinen metsäympäristö tai partiolaisten luoma ilmapiiri vaikuttivat siihen, että tapahtuma oli koostaan huolimatta hyvin lämminhenkinen. Ihmisten inhimillisyys johtajuuden takana pääsi aivan poikkeuksellisella tavalla esille taivasalla, järven rannalla ja metsän keskellä. Luonto ympärillä rauhoitti ja inspiroi autenttiseen kohtaamiseen.
Kohtaamiset ja niiden merkitys johtajuudessa oli myös oman työpajani aihe. Pelkkä mahdollisuus fasilitoida työpajaa metsämättäillä istuen, ihan oikeita eläviä ihmisiä tavaten, oli valmentajan näkökulmasta jopa liikuttavaa. Tätä on niin kaivattu, ihan oikeaa kohtaamista.
Luottamus lähtee inhimillisyydestä ja myötätunnosta
Keskustelimme ja teimme harjoituksia työpajassa siitä, miten johtajuus, kohtaamiset ja myötätunto linkittyvät yhteen. Johtajuudessa olennaista on kyky luoda visio ja strategia, jolla visioon päästään. Yhtä olennaista on saada innostettua ihmiset mukaan tähän visioon – ymmärtämään se, uskomaan siihen ja käsittämään käytännön tasolla, mitä se oman työn kannalta tarkoittaa. Kukaan johtaja ei luo visiota todellisuudeksi yksin. Porukan saaminen mukaan katsomaan samaan suuntaan ja tekemään töitä sen eteen, edellyttää, että johtajaan ja hänen visioonsa luotetaan.
Ja kuten tutkija Bréne Brown on todennut, luottamus ja psykologinen turva rakentuvat pienistä asioista, niistä arkisista, jokapäiväisistä kohtaamisista. Ei riitä, että isoa visiota hehkutetaan strategiapäivillä tai juhlapuheissa, jos johtaja arjessa ei muista toisinaan edes tervehtiä, ohittaa minut huomioimatta, tai ei vaikuta kiinnostuneelta juuri minun asioistani. Miksi silloin innostuisin hänen visiostaan minäkään, oikeasti?
Johtajakin on ensisijaisesti ihminen. Hänelläkin on huonoja päiviä, omia murheita, isoa stressiä. Se on inhimillistä. Mutta juuri inhimillisyyden tavoittaakseen johtajan kannattaa olla tietoinen siitä, missä mielentilassa hän kohtaa tiimiään, kollegojaan, muita ihmisiä. Myötätunto on silta, joka yhdistää meitä ihmisiä ja se on myös asenne, jonka valitsemalla mahdollistamme autenttisen kohtaamisen ja sitä kautta luottamuksen rakentamisen.
Myötätunto ei tarkoita ongelmista vaikenemista
Mutta mitä myötätuntoinen kohtaaminen sitten tarkoittaa? Se on esimerkiksi sitä, että huomaamme, jos toisella on huono päivä ja kysymme, voinko olla avuksi. Se voi olla myös sitä, että keskustellessa olemme aidosti läsnä ja annamme toiselle tilaa tulla kuulluksi. Että emme mitätöi toisen kokemusta, vaan annamme ymmärtää, että arvostelun sijaan arvostamme toista. Usein se tarkoittaa siis sitä, että toisen kohdatessa valitsemme olla ensisijaisesti ihminen ennen (johtajan) roolia.
Joskus myötätuntoa on kissan nostaminen pöydälle ja rohkeus kommunikoida vaikeita asioita, mutta inhimillisellä tavalla.
Mutta kohtaaminen myötätuntoisesti ei tarkoita myöskään sitä, että toista tarvisi loputtomiin ymmärtää tai silittää päätä, jos ilmassa on aitoja ongelmia. Joskus myötätuntoa on kissan nostaminen pöydälle ja rohkeus kommunikoida vaikeita asioita, mutta inhimillisellä tavalla. Esimerkiksi suoritustason ongelmista vaikeneminen voi tuntua lyhyellä tähtäimellä kiltiltä ja empaattiselta, mutta pitkällä tähtäimellä ohjata toista harhaan ja vain kasvattaa kaikkien osapuolten turhautumista syöden luottamusta. Myötätuntoa tässä tilanteessa voisi ollakin esimerkiksi todeta ennemmin, että meillä on nyt ongelma, kysyä, mitä voimme yhdessä tehdä, että tämä taklataan ja tarjota johtajana ratkaisuvaihtoehtoja.
Tällaisia teemoja pohdimme ryhmäni kanssa siinä metsämättäillä. Keskustelut ja ihmisten itsensä likoon laittava osallistuminen jäävät lämmittämään ainakin omaa mieltäni pitkään. Tätä metsämättään taikaa ja luottamuksen ilmapiiriä toivon ripauksen itse kullekin, ihan niihin jokapäiväisiin, arkisiin kohtaamisiin.
Tiinan (KTM, mindfulness coach) toimintaa valmentajana ja konsulttina ohjaa pyrkimys kohti autenttisuutta, läsnäoloa ja inhimillisyyttä. Hänen intohimonsa on auttaa ihmisiä löytämään ja hyödyntämään omat todelliset voimansa. Tiinalla on takana yli 15 vuotta kansainvälisen liiketoiminnan asiantuntija- ja johtotehtävissä. Hän on kokenut tietoisen läsnäolon metodien hyödyn omassa työssään hektisessä yritysmaailmassa. Tiina on soveltanut mindfulnessin oppeja vuosia sekä inhimillisessä tavassaan johtaa että onnistumista tukevan yrityskulttuurin rakentamisessa ja uskoo metodien voimaan erityisesti nykyajan hektisessä aivotyössä. Erityisosaamisalueet: mindfulness yritysmaailmassa resilienssin vahvistaminen ja oman jaksamisen tukeminen myötätuntoinen johtajuus
