Mestariajattelijan työkalut

Haluatko kehittää omaa ajattelua, hyvinvointia ja tuloksellisuutta? Lauri Järvilehto avaa blogissaan Mestariajattelijan työkaluja, joiden avulla on mahdollista kirkastaa omaa ajatteluaan. Työkalut tarjoavat keinoja ajattelun kehittämisen tueksi niin yksilön kuin yhteisön kannalta.

Mestariajattelijan työkalut

Mestariajattelijan työkalut on joukko menetelmiä, joiden avulla on mahdollista kehittää omaa ajattelua, hyvinvointia ja tuloksellisuutta niin töissä kuin vapaallakin. Menetelmät perustuvat 2008 alkaen kehittämiini ja löytämiini metodikokonaisuuksiin ja niiden taustalla vaikuttaviin teorioihin ja tutkimuksiin. Olen käyttänyt näitä työkaluja niin yritysvalmentajana Filosofian Akatemialla kuin viime vuosina myös esimerkiksi Aalto-yliopiston Thinking Tools -kurssilla. Tammikuussa julkaistiin myös uusi kirjani Mestariajattelijan työkalut, johon kokosin ensimmäistä kertaa suurimman osan menetelmäkirjostani yksiin kansiin.

Lopuksi, hyvän elämän ydin ei löydy prinsessahäistä tai perjantaipullosta, vaan mielekkäästä tekemisestä.

Mestariajattelijan työkalut jakaantuvat viiteen jaksoon. Ensimmäinen jakso on nimeltään ajattelun ydin. Ajattelun kehittäminen voi olla jopa haitallista, jos et ensin mieti, mihin suuntaan haluat elämääsi ja ajatteluasi kehittää. Ehkä paras tapa kehittää omaa ajattelua onkin pohdiskelu: anna ajatuksen juosta vaikka kerran pari viikossa ja kirjaa ylös uudet oivallukset. Ajattelun kehittämisessä keskeistä on myös oman arvomaailman kirkastaminen. Miksi teet mitä teet? Mistä et tingi, vaikka mikä tulisi? Lopuksi, hyvän elämän ydin ei löydy prinsessahäistä tai perjantaipullosta, vaan mielekkäästä tekemisestä. Käytä kutsumuskarttaa kartoittaaksesi juuri sinulle kiinnostavimmat aktiviteetit ja lisää niitä pienillä mikromuutoksilla arjessassi.

Kun olet kirkastanut ydinarvosi ja laatinut kutsumuskarttasi, voit seuraavaksi terävöittää itse tekemistä ja vapauttaa ajattelulle kaistaa ajattelunhallinnan avulla. Aivomme ovat yhä luolaihmisen aivot. Yhteiskunta sen sijaan suoltaa alati kiihtyvään tahtiin mielemme tukkoon informaatiosilppua. Poista älylaitteistasi kaikki notifikaatiot, jotka voit. Sovi työkaverien kanssa selkeät viestinnän pelisäännöt, jotta jokaiseen sähköpostiin ei tarvitse reagoida sekunnissa. Kirjoita ylös kaikki käynnissä olevat projektit ja priorisoi ne. Lopuksi voit vielä järjestää tehtäväsi sen mukaan, missä voit ne tehdä ja mihin mennessä ne pitää saada tehtyä tehdäksesi ajattelulle tilaa.

Ajattelun kirkastamisen lisäksi voit käyttää laajennetun mielen työkaluja ajattelukaistan kasvattamiseen. Hyödynnä ympäristöä ajattelun alkuunpanijana esimerkiksi sisustamalla työpisteesi sen mukaan, mitä haluat siinä ajatella. Keskittymistä vaativa työ edellyttää mahdollisimman vähän virikkeitä. Luovaa ajattelua voivat puolestaan siivittää värikkäät seinät, innostavat julisteet ja pöydältä löytyvä hypisteltävä. Voit myös rakentaa verkkopalveluun ideapilven, johon voit taltioida kaikki mieleesi pulpahtavat oivallukset niin, että ne ovat käytössä vaikka kymmenienkin vuosien jälkeen.

Kun ajattelu on kirkasta ja kaistaa on tarpeeksi, voit suunnata huomiosi siihen, miten synnytät uutta.

Kun ajattelu on kirkasta ja kaistaa on tarpeeksi, voit suunnata huomiosi siihen, miten synnytät uutta. Ruokkimalla tiedostamatonta esimerkiksi lukemalla ja matkustamalla synnytät alati kasvavaa mielleyhtymien kirjoa, joista mikä vain voi olla uuden luovan oivalluksen siemen. Kirjaamalla ideat ylös heti kun ne yllättävät keräät ylös toinen toistaan innostavampia oivalluksia – kaikki ovat luovia, mutta kaikki eivät taltioi oivalluksiaan myöhempää käyttöä varten. Hyödyntämällä luovaa prosessia ja yhdessä ideoinnin menetelmiä voit myös lisätä ideoiden laatua ja määrää ja osaat myös tehdä luovat projektisi valmiiksi asti.

Lopuksi, kun olet selvittänyt ajattelusi ydinkysymykset, kirkastanut ajattelua, lisännyt ajattelun kaistaa ja synnyttänyt uutta, nousee esiin kysymys siitä, miten jaat ajatuksesi ja ideasi muiden kanssa. Tässä voit hyödyntää jo Aristoteleen ja Ciceron käyttämiä klassisen argumentaation ja retoriikan työkaluja. Aristoteleen retoriikan kulmakivet ethos, pathos ja logos auttavat hahmottamaan vakuuttavan viestinnän ytimen. Ciceron puheen kaavalla voit puolestaan laatia vaikuttavia puheenvuoroja ja esitelmiä. Aina vakuuttaminen ei ole paras tapa muodostaa yhteys, vaan joskus tarvitaan lempeämpää lähestymistapaa. Tässä avuksi ovat David Bohmin ja William Isaacsin dialogityökalut. Joskus paras tapa olla vakuuttava on istua hiljaa ja kuunnella, mitä toisella on sanottavana.

Mestariajattelijan työkalut muodostavat menetelmäkokonaisuuden, joka etenee ytimestä kohti yhteisöä, itsestä kohti muita. Ihminen ei ole saari, vaan olemme kaikki keskinäisriippuvaisia toisistamme. Ajattelukaan ei ole niin yksityistä kuin luulisi, vaan kaikki ympärillämme ja yhteisössämme vaikuttaa siihen, mitä ja miten ajattelemme. Opettelemalla ymmärtämään, miten ihmismieli toimii ja minkälaisilla menetelmillä mielen toimintaa on mahdollista siivittää pystyt kehittymään alati taitavammaksi ajattelijaksi. Näin pystyt rakentamaan hyvää elämää jossa elämäsi tekee hyvää myös muille.

Niin kuin filosofi Esa Saarinen monesti muistuttaa, parempi ajattelu synnyttää parempaa elämää. Ajattelu on taitolaji. Harjoitus tekee mestarin.


Lue myös

Ilmarinen hackathon

Muutos kääntyy mahdollisuudeksi muutoskyvykkyyttä vahvistamalla – kokemuksia Ilmarisen hackathonista

Lauri Järvilehto

kiire

7 syytä olla tekemättä mitään

Täytätkö jokaisen työtuntisi tekemisellä ja tunnet riittämättömyyttä, jos et pidä itseäsi kiireisenä? Tämän päivän työelämässä olemme tottuneet jatkuvaan kiireen tunteeseen, vaikka luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativan tietotyön arvoa on vaikea mitata työajassa. Voisimmeko tietoisesti lisätä työn arkeemme kiireettömyyttä ja selkeyttä? Sami Paju avaa kirjoituksessaan keinoja selkeyden löytämiseen ja kiireettömämpään työarkeen.

Ajattelunhallinta: uuden työn taidot

Valmennuksen osallistujat saavat välitöntä hyötyä kehittämällä omia työtapojaan virtaviivaisemmiksi ja tehokkaammiksi.

Jalostus - kokeilu - draivi

Valmennus: Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.