Blogi

Työelämä 2020 -hanke julkaisi yhdessä Filosofian Akatemia Oy:n kanssa keväällä raportin suomalaisen johtajuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta. Projekti on saanut jatkoa kolmen työpajan muodossa, joista ensimmäinen järjestettiin 9.11.2018 ja jossa käsiteltiin keskustelukulttuurin kehittämistä organisaatioissa. Työpajaa fasilitoinut valmentajamme Nick Ahleskog summaa käydyt keskustelut ja tarjoaa tiivistelmän parhaista käytänteistä keskustelukulttuurin parantamiselle. Kuuntele blogiteksti täältä. Työpajan teemaa oli työstämässä […]

Miksi hierarkkinen rakenne estää organisaatiota toimimasta järkevästi asiakkaan kannalta? Sami Paju kertoo havainnollistavin esimerkein, mitä voi seurata, kun maailman ilmiöitä yritetään mahduttaa organisaatioon sen sijaan, että organisaatiota mukautettaisiin ympäröivän maailman mukaan. Kuuntele blogiteksti täältä. Kreikkalaisen mytologian Procrustes oli tilanomistaja Ateenan ja Eleusiksen välissä. Hänellä oli vähintäänkin omaleimainen käsitys vieraanvaraisuudesta. Procrustes nimittäin kaappasi ohikulkijoita kotiinsa ja […]

Mikä merkitys visiolla on itseohjautuvuutta tukevassa organisaatiossa ja miten vision voi luoda henkilöstön kesken? Varatoimitusjohtajamme Maija Tiitinen kertoo Filosofian Akatemian vision luomisprosessista ja siitä, miksi se ei mennyt ihan niin kuin Strömsössä, ja miksi tästä ei siltikään ole seurannut kaaos. Kuuntele blogiteksti täältä. Joskus käy niin, että kuukausi sitten loistavalta tuntunut aihe ei enää kirjoittamisen […]

Kriittisyys on olennainen osa tiedettä, mutta miksi meidän tulisi suhtautua varauksellisesti, kun törmäämme kokonaista tieteenalaa kohtaan kohdistuvaan kritiikkiin? Peter Kenttä kertoo, mistä tunnistaa hyvän ja huonon tiedekritiikin. Kuuntele blogiteksti täältä. On monia tapoja olla kriittinen. Valeuutisten ja kyseenalaisten julkaisujen aikana kriittisen tarkastelun tarvetta ei voi korostaa liikaa. Tieteentekijöiden parissa usein sanotaan, että jos olet jotakin […]

Kun itseohjautuvuutta lähdetään vahvistamaan ja esimies poistetaan yhtälöstä, päällimmäisenä ajatuksena on usein ”kyttäämisen” vähentyminen ja vapautuneempi tekeminen. Mutta kun vähennämme muodollista kontrollia, luommeko samalla tilaa toisenlaisille, epämuodollisille ja usein vaikeammin määriteltävissä oleville kontrollin muodoille? Nick Ahleskog kirjoittaa itseohjautuvuuden pimeästä puolesta eli piilevästä kontrollista.

Eero Lahtinen kirjoittaa mittaamisen riskeistä ja kritisoi tulostavoitteita organisaatioissa. Miksi mittarin ei tulisi olla sama asia kuin tulostavoite? Millaiset mittarit ovat järkeviä ja miten ne saadaan ohjaamaan toimintaa halutulla tavalla? Kuuntele blogiteksti täältä. Jotta saataisiin sitä, mitä mitataan, tulee mitata oikeita asioita oikealla tavalla. Mittareiden vaikutus ajatteluumme ja toimintaamme on kiistaton sekä hyvässä että pahassa: […]

Painotamme asiakkaillemme jatkuvasti, että se, minkälaista itseohjautuvuutta organisaation kannattaa tavoitella, riippuu monesta asiasta: mm. toimialan luonteesta ja organisaation strategiasta. Tekstissä Karoliina Jarenko perustelee, miksi yleistä ”itseohjautuva organisaatio” -käsitettä kuitenkin tarvitaan, ja toisaalta miksi organisaation ei tarvitse täyttää kaikkia sen kriteereitä – eikä välttämättä yhtäkään niistä. Perttu Salovaara esitelmöi 1.10.2018 Filosofian Akatemian tutkijaseminaarissa aiheesta ”riisuttu organisaatio”. […]

Tekstissä Tapani Riekki kertoo, miksi työpaikalla kannattaa antaa negatiivista palautetta ja nostaa esiin epäkohtia, vaikka ei olisikaan esittää ratkaisuehdotusta valmiina. Kuuntele blogiteksti täältä. ”Älä anna negatiivista palautetta, jos sinulla ei ole esittää parannusehdotusta.” Edellä mainittu kommentti ja periaate on usein reaktio ”jatkuvaan mussutukseen”, ”ankeuttajiin” ja ”tunnelman tappajiin”, joilla ei ole ”ratkaisukeskeistä asennetta työhön”. Olen kuitenkin […]

Keskustelu hyvästä ja huonosta johtamisesta on ollut viime aikoina pinnalla. Johtajuustutkijamme Tuukka Kostamo esittää jatko-osana edelliseen kirjoitukseensa näkemyksensä huonosta johtajuudesta sekä siitä, miten sitä voidaan kehittää. Kuuntele blogiteksti täältä. Kaikilla meistä on paljon näkemyksiä huonosta johtajuudesta. Jokaisella on tarinoita kerrottavanaan joko omista kokemuksistaan, tuttavien kertomuksista, tai kuuluisien johtajien vähemmän onnistuneesta toiminnasta. Aihe herättää takuuvarmasti kiinnostusta […]

Johtoryhmä on yrityksen hermokeskus, joka parhaimmillaan kokoaa yhteen keskeisen ymmärryksen yrityksen toimintaympäristöstä ja nykytilasta johtaakseen organisaation kohti visionääristä tulevaisuudenkuvaa. Läheskään aina johtoryhmän toiminta ei kuitenkaan onnistu näin hyvin. Frank Martela listaa seikat, jotka hänen mukaansa muodostavat uusiutumiskykyisen ja resilientin johtoryhmän.