Suomalaisuudesta kilpailuetua maailmalla

Suomalaisuudessa on paljon ominaisuuksia, joita tarvitaan tulevaisuuden organisaatioiden johtamisessa. Tästä soisi oltavan tietoisempia ja hyödynnettävän enemmän. Tässä blogissa kirjoitan ainutlaatuisesta suomalaisesta pääomasta, joka antaa meille kilpailuetua maailmalla, jos vain olemme siitä tietoisia.

Jatkuvasti kiihtyvään muutostarpeeseen vastatakseen organisaatiot kehittävät rakenteitaan joustavammiksi ja jäseniään itseohjautuvammiksi. Johtamisen tehtävä ei enää ole valvoa ja kontrolloida, vaan luoda ja vahvistaa kulttuuria, jossa työntekijät pystyvät ja uskaltavat toimia omatoimisesti, kehittää asioita yhdessä asiakkaiden kanssa ja kokeilla joka päivä jotain uutta. Uuden johtamisen perusta on usko jokaiseen työntekijään ja yhdessä tekemiseen. 

Nämä ovat asioita, jotka meille suomalaisille ovat itsestään selvyyksiä. Emme edes pysty kuvittelemaan ajattelutapaa, jossa toisella ihmisellä ei ole arvoa. “Meitä” on vähän, kaikista on pidetty huolta ja kaikki ovat osallistuneet. Tämä on maa, jossa kansalaiset ilmoittavat tekstiviestillä, kun puistojen roskikset pitää tyhjentää. Täällä ihmiset jättävät laukkunsa kahvilan tuolille käydessään vessassa. Himputti vieköön, tämä on maa, jossa hallitus toivoo ihmisten pysyvän kotonaan vuoden suurimpana puistojuhlana kahdeksan kuukauden kaamoksen jälkeen, ja ihmiset noudattavat ohjeistusta – eivät pelosta, vaan kantaakseen kortensa kekoon!  

Tällainen luottamus ja kokemus yhdessä tekemisen mahdollisuuksista on aivan käsittämätön pääoma, kun johtajana ja organisaationa kehitytään kohti uudenlaista, itseohjatuvampaa toimintakulttuuria. 

Tällainen luottamus ja kokemus yhdessä tekemisen mahdollisuuksista on aivan käsittämätön pääoma, kun johtajana ja organisaationa kehitytään kohti uudenlaista, itseohjatuvampaa toimintakulttuuria. Luottamus ja usko yhdessä tekemiseen mahdollistavat hajautetun innovaatiotoiminnan. Ne luovat perustan nopealle ja suoralle tiedonkululle, jossa viestinnän ei tarvitse kulkea keskijohdon kautta. Usko ihmisiin on edellytys verkostomaiselle tekemiselle, jossa asiakas ja yhteistyökumppanit ovat yhtä läheisiä kuin saman esimiehen alaisuudessa toimiva kollega. Sanalla sanoen, keskinäinen luottamus ja usko yhdessä tekemiseen mahdollistavat ruohonjuuritason dynaamisuuteen perustuvan toimintamallin, joka on ketteryydessään ja uudistumiskyvyssään vertaansa vailla. 

Entä jos ihmiset eivät ole luottamuksen arvoisia Suomessa tai muualla maailmassa? Tämä ongelma ei poistu tällä pääomalla, myönnän. Mutta koska uuden luominen edellyttää aina ensin muutoksen idean oivaltamista, antaa pääomamme meille komean etumatkan moniin muihin kulttuureihin nähden. Loppu on vain tekemistä. Muistakaamme myös, että ihminen tuppaa käyttäytymään kuten häntä kohdellaan. Suomalaisella arvostavalla ja ihmiseen uskovalla johtamistyylillä voidaan saada aikaan ihmeitä, missä päin maailmaa tahansa. 

Toivoisimme, että kaikki suomalaiset ja erityisesti suomalaiset johtajat olisivat tietoisempia tästä lahjastamme ja hyödyntäisivät sitä enemmän. Toivoisimme, että suomalaiset yritykset hyödyntäisivät kulttuurista pääomaansa enemmän. Ihmiset rakastavat tarinoita. Suomalaisista yrityskulttuureista saisi vetovoimaisia narratiiveja houkuttelemaan parhaita osaajia joukkoihin kaikkialla maailmassa. Me Filosofian Akatemialla tähtäämme kansainvälisille markkinoille valmennuskokonaisuudella, joka tarjoaa eväät modernin yrityskulttuurin luomiseen ja jonka ytimessä on minimaalisen puuttumisen ja maksimaalisen luottamuksen periaatteet. Finnish Minimalist Leadership. Saa varastaa. Ylpeydellä!  


Lue myös

Jatkuvan parantamisen rutiinit ja rituaalit 

Jatkuvan parantamisen rituaalit helposti unohtuvat stressaavassa, reaktiivisessa ja suorittavassa arjessa. Sami Paju muistuttaa lukijoita siitä, että paremmin tekemisen eetoksen tulisi olla kuin hampaiden pesu, itsestäänselvä rutiini. Asioilla kun on taipumus taantua itsestään, mikäli niitä ei ylläpidetä ja kehitetä.

Etätyö uuvuttaa meidät, jos emme suhtaudu itseemme myötätuntoisesti

Selvitäksemme tämänhetkisestä tilanteesta tarvitsemme lisää itsemyötätuntoa, kirjoittaa Tytti Kokko. Viime viikkoina blogissamme on käsitelty etätyöskentelyä suomalaisissa organisaatioissa. Vaikka kyselymme mukaan etätyö on työntekijöiden keskuudessa koettu yllättävänkin sujuvaksi, osa kamppailee jaksamisen kanssa kovemmin kuin aiemmin. Tytti Kokon mielestä etätyössä jaksaminen edellyttää ennen kaikkea itsemyötätuntoa sekä omien rajojen ja arvojen tunnistamista.

Johtajuuden vallankumous – Finnish Minimalist Leadership

Finnish Minimalist Leadership on Filosofian Akatemian kehittämä konsepti, jonka avulla organisaatioiden on mahdollista muokata itsestään ketteriä, itseohjautuvia, resilienttejä ja jatkuvasti oppivia.

Suomalainen johtajuus blogi

Luotettava ja maanläheinen – tehdään suomalaisista johtajista kilpailuetu

Nick Ahleskog