Työn tulevaisuus: IT-järjestelmät korvaavat keskijohdon

Työn tulevaisuus blogi

Ovatko esimiehet katoava luonnonvara tulevaisuuden työelämässä? Tutkija Frank Martela uskoo tietojärjestelmien murroksen tuovan tarvittavat välineet sujuvaan tiedonkulkuun ja organisoitumiseen yrityksen sisällä, jolloin keskijohdon tarpeellisuutta on syytä miettiä uudelleen.

Kaksi työelämän rakenteita parasta aikaa ravistelevaa trendiä ovat siirtyminen monitilatoimistoihin ja siirtyminen työn itseorganisointiin ilman keskijohtoa. Vaikka molemmissa luovaa asiantuntijatyötä tekevät yritykset ovat muutoksen eturintamassa, äkkiseltään niiden samanaikaisuus vaikuttaa sattumalta. Mutta itse asiassa molemmat muutokset tapahtuvat juuri nyt sen vuoksi, että ne eivät olisi voineet tapahtua koskaan aiemmin.

Isäni Heikki Martela kertoi kuinka Ruotsissa vaihtuvat työpisteet ilman omaa vakipaikkaa olivat jo 1990-luvulla hetken aikaa iso trendi. Ruotsalaiset innovaattorit olivat kuitenkin aikaansa edellä: Toimistotyössä tarvittiin edelleen paljon paperia ja muuta hankalasti siirrettävää materiaalia. Pilvipalvelujen, läppäreiden, älypuhelinten ja langattomien verkkojen ansiosta tänä päivänä paperittomuus on isossa osaa toimistotyöstä jo paljon luontevampaa ja siksi omasta työpisteestä (eli paperivarastosta ja lankapuhelimesta) luopuminen ei enää ole mikään ongelma. Kun keskeinen haittapuoli on poistunut ja työtehokkuuteen, yhteistyökykyyn ja työhyvinvointiin liittyvät hyödyt ovat läsnä, elämme nyt monitilatoimistojen tulemisen aikakautta.

Harva vielä tiedostaa, että tietojärjestelmien murros tekee tulevaisuudessa myös keskijohdosta paperin kaltaisen turhakkeen. Keskijohtoa on aiemmin tarvittu erityisesti toiminnan koordinoimiseen ja informaation kulun varmistamiseen. Myyjällä ei ole aikaa kysyä jokaisen järjestelmäkehittäjän osaamisalueita ja preferenssejä. Siksi tarvitaan johtaja, joka koordinoi sitä minkälaisia projekteja myyjät voivat myydä, jotta projektin vaatimukset ja järjestelmäkehittäjien osaaminen osuvat yhteen. Näin ennen. Nykyään voidaan johtajan palkkaamisen sijaan rakentaa IT-järjestelmä, joka tarjoaa myyjille reaaliaikaisen tiedon osaajien tilanteesta.

”Keskijohdon poistaminen tarkoittaa keskimääräiselle organisaatiolle suoria 30 % säästöjä, kun valtava palkkaerä katoaa ilman että toiminta mainittavasti kärsii.”

Itseorganisoituvista yrityksistä, joissa keskijohto on kokonaan eliminoitu, kohistaan tällä hetkellä niin Yhdysvalloissa kuin Euroopassakin. Buurtzorg, josta olen kirjoittanut aiemmin, on Hollannin suurin, laadukkain, halvin ja innostavin kotihoitoa tarjoava yritys, mutta sen 9000 hoitajalla ei ole lainkaan esimiehiä, vaan he toimivat kahdentoista hengen itseohjautuvissa tiimeissä. Verkkokenkäkauppa Zappos ja tomaattiprosessointitehdas Morning Star ovat Yhdysvalloissa paljon huomiota saaneita esimiehettömiä menestystarinoita. Suomessa kehityksen kärjessä ovat olleet ohjelmistotalot Reaktor, Futurice, ja Vincit, joita yhdistää paitsi keskijohdon poissaolo ja esimiehettömyys, myös liiketoiminnan vahva kasvu ja kannattavuus. Lisäksi kaikki ovat voittaneet Suomen parhaat työpaikat –kilpailun eri vuosina.

Kaikissa näissä organisaatioissa kehittämisen keskiössä on ollut sen varmistaminen, että työntekijöillä on parhaat mahdolliset työolot. Mutta kun kasvun myötä vastaan on tullut tiedonkulkuun tai työn koordinaatioon liittyviä ongelmia, ei niitä ole ratkottu perinteiseen tapaan palkkaamalla esimiestä. Sen sijaan on lähdetty miettimään minkälaisella tietojärjestelmällä tai työkalulla kyseinen ongelma voitaisiin taklata.

Pienessä porukassa johtaja ehtii kommunikoida suoraan kaikkien alaistensa kanssa. Kun organisaatio kasvaa ei tämä ole enää mahdollista. Vanha ratkaisu on palkata keskijohtoa toimimaan linkkinä ylimmän johdon ja työntekijöiden välillä. Uusi ratkaisu on Buurtzorgin Jos de Blokin tapaan alkaa pitää sisäistä blogia, jossa jakaa päivittäin ajatuksiaan. Valtaosa työntekijöistä lukee blogia säännöllisesti ja useampi sata saattaa kommentoida yksittäistä kirjoitusta. Näin toimitusjohtaja ja firman 10 000 työntekijää ovat it-järjestelmän mahdollistamassa suorassa keskusteluyhteydessä lähes päivittäin. Myös haastattelemissamme suomalaisfirmoissa kaiken tiedon läpinäkyvyys oli yksi toiminnan kulmakiviä. Sisäisten tietokanavien kautta johtaja ja työntekijät pysyivät kärryillä toistensa haasteista, kehitysajatuksista ja päämääristä.

Tällä hetkellä vain pieni pioneerijoukko yrityksiä on tiedostanut, että monentyyppisessä työssä keskijohtoa ei enää nykymaailmassa tarvita. Mutta kun sana niiden kehittämistä ratkaisuista pikku hiljaa leviää, tiedostaa yhä useampi asiantuntijayritys, että on aika siirtyä itseorganisoitumisen aikakauteen.

Eikä vähiten siksi, että keskijohdon poistaminen tarkoittaa keskimääräiselle organisaatiolle suoria 30 % säästöjä, kun valtava palkkaerä katoaa ilman että toiminta mainittavasti kärsii. Liikkeenjohdon professori ja visionääri Gary Hamel onkin todennut, että ”kaikista tehottomin aktiviteetti koko organisaatiossasi on johtaminen.” Siksi hän – ja me Filosofian Akatemiassa – uskomme, että esimiehet ovat katoava luonnonvara tulevaisuuden työelämässä.

Lisää itseorganisoitumisesta ja sisäisestä motivaatiosta Frank Martelan ja Karoliina Jarenkon kirjassa Draivi – Voiko sisäistä motivaatiota johtaa?


Frank Martela (FT) on Filosofian Akatemian tutkija–valmentaja ja rohkea keskustelija, joka tutkii myötätuntoa ja hyvää elämää. Kun moni etsii työkavereiden hyväksyntää, rahaa tai muita ulkoisia palkkioita, Frank valmentaa ihmisiä tunnistamaan sisäisen motivaationsa, toteuttamaan itseään paremmin ja elämään hyvää elämää.

Lue myös

Yksi asia kerrallaan blogi

Miksi kannattaa tehdä yksi asia kerrallaan

Tapani Riekki

Pelasta uudenvuodenlupauksesi blogi

Vielä ehdit pelastaa uudenvuoden­lupauksesi

Timo Tiuraniemi

Hajautetussa organisaatiossa työskentely ja johtaminen

Tämä valmennus tarjoaa työkalut menestyksellisen uuden työn tarpeisiin ja hajautetun organisaation toimintatapoihin.

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.