Epävarmuuden sietämätön raskaus

Epävarmat ajat saavat ihmiset ja organisaatiot etsimään varmuutta ja turvallisuutta. Mutta epävarmuus on aina läsnä ja sen kanssa eläminen on yksi työelämän ja johtamisen perustaidoista, kirjoittaa johtajuustutkija ja valmentaja Peter Kenttä.

Elämä nykyisessä asuinkaupungissani Singaporessa paljastaa aika ajoin huvittavia piirteitä. Huomaan entistä useammin ajattelevani, ‘vain Singaporessa’, kuten silloin kun näin uutisen kahdesta identtisestä keltaisesta Ferrarista, jotka onnistuivat kolaroimaan Singaporessa. Yksi jo hilpeyttä herättävä piirre Singaporessa on varsin laaja haluttomuus tai ehkä jopa kykenemättömyys elää epävarmuuden kanssa.

Esimerkiksi kun Singaporessa epäillään korontatartuntaa, asiasta on saatava ehdoton varmuus, eikä siihen yksi testi riitä. Erilaiset toimenpiteet kuten pakollinen kotikaranteeni ja kotona tehtävät itsetestit ovat jo monelle Singaporessa normaalia arkea. Varmuus on saatava ehdottomalla varmuudella, riippumatta siitä onko yhteiskunnassa päivittäisiä tartuntoja joitakin kymmeniä tai tuhansia.

Koronan täyttämät ajat ovat paljastaneet monen maan, yrityksen ja henkilön henkisen selkärangan sietää epävarmuutta. Samalla varmuus ja taloudellinen turvallisuus on kohonnut varsin tärkeiksi piirteiksi, kun Suomessa nuoret aikuiset hakevat ensimmäisiä työpaikkojaan. Jos aiemmin työn merkitys, ympäristöhuolet, palkka tai urakehitys olivat merkittävimmät päätökseen vaikuttavat tekijät, nykyisen listan kärkeen on lisättävä varmuus ja turvallisuus. 

Epävarmuutta ei kaivata, kun tuntuu, että sitä on jo ihan tarpeeksi kunkin elämässä. Monet ovat myös vaihtaneet alaa erityisesti ravintola-alalta tai terveydenhuollosta turvallisemmaksi koettuihin toimistotöihin. Eräät puolestaan nostavat esille heidän kokemansa epämukavuuden ottaa koronarokote, koska kyseiset rokotteet on kehitetty verrannollisesti nopeassa tahdissa ja he korostavat mahdollisia riskejä koronarokotteen kanssa. Epävarmuutta siis pukkaa monesta tuutista.

Epävarmuuden kanssa eläminen on yksi työelämän perustaidoista

Välillä tuntuu, ettei epävarmuudesta irti pääsemiselle ole hintakattoa. Varmuus on saatava tavalla tai toisella, koska epävarmuus on pahasta. Tämä tuntuu olevan yleinen ajattelutapa niin Singaporessa kuin myös Suomessa. Johtajuustutkijana ja valmentajana näen, että epävarmuuden kanssa eläminen on yksi työelämän perustaidoista. 

Johtamisessa epävarmuus on aina läsnä. Kyse on siitä, miten sen kanssa elää ja toimii. 

Kun yrityksissä valmennan johtajia tai yliopistossa opetan tulevia johtajia, yksi ensimmäisistä asioista mitä yritän saada osallistujat hyväksymään, on se, ettei epävarmuudesta koskaan pääse eroon. Ei löydy hopealuotia, tekniikkaa tai tapaa olla johtaja, jolla aina onnistuisi, voittaisi tai saisi tahtonsa läpi. Kun ollaan tekemisissä toisten ihmisten kanssa, heillä on vapaus valita, miten he ajattelevat ja toimivat, mikä on myös lähde epävarmuudelle monen johtajan arjessa. Johtamisessa epävarmuus on aina läsnä. Kyse on siitä, miten sen kanssa elää ja toimii. 

Taloustieteissä on jo joitakin vuosikymmeniä sitten todettu, etteivät ihmiset ole erityisen hyviä arvioimaan riskejä tai todennäköisyyksiä. Ihmiset menevät helpommin sen mukaan, mikä sattuu kuulostamaan hyvältä ja välttävät sitä, mikä kuulostaa pahalta. Kuulostaa sinäänsä varsin järkeenkäypältä, mutta kun faktojen sijaan mennään sen mukaan miltä jokin kuulostaa tai miten se on markkinoitu, usein jälkeenpäin huomataan, että joko yli- tai alireagoitiin. Varmuus ja turvallisuus kuulostavat hyviltä ja epävarmuus pahalta, eikä tämän intuitiivisen arvion jälkeen useinkaan mietitä sen enempää todennäköisyyksiä, riskien suuruuksia tai seurauksia tai miten vallitseviin todennäköisyyksiin tai riskeihin voisi itse vaikuttaa. Epävarmuus elämässämme tuleekin mielestäni kohdata suoraan ja ainakin ajoittain myös analyyttisellä otteella. 

Ensimmäinen askel kevyempään olemassaoloon riskien ja todennäköisyyksien maailmassa on kysyä itseltämme, miten suhtaudumme epävarmuuteen ja millä tavoin tällä hetkellä pyrimme hallitsemaan epävarmuuden määrää elämässämme? Seuraava kysymys on, onko epävarmuuden hallintaan käyttämämme toimenpiteiden sosiaaliset, ajalliset, rahalliset ja tunnekustannukset vaivan väärti? Vastattuasi rehellisesti ja perusteellisesti näihin kysymyksiin, uskon, että löydät kevyemmän tavan elää nykyään vallitsevan epävarmuuden sietämättömän raskauden kanssa.


Lue myös

Muutos tarkoittaa sopeutumista – mutta ei passiivista sellaista

Organisaatiokehittäjä Minna Janhonen kehottaa sanoittamaan muutoksen merkitystä ja huomaamaan myös pysyvyyden muutoksen keskellä.

Hybridikokoukset saavat meidät toivottavasti katsomaan kaikkia kokouksia uusin silmin

Miten tehdä hybridikokouksista (ja kokouksista ylipäätään) toimivampia? Kehittämisen ja kokeilukulttuurin asiantuntija Sami Paju esittelee kirjoituksessaan metodin toistuvien kokousten jatkuvaan parantamiseen, sillä jo pienistä parannuksista voi syntyä iso muutos.

Tukea muutoksen keskelle: resilienssivalmennus henkilöstölle

Valmennuksen myötä ymmärrätte, miksi muutos kuormittaa mieltämme. Lisäksi saatte vinkit siihen, kuinka voitte parantaa omaa muutoskyvykkyyttänne.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.