Neljä työkalua tiimisi parempaan vuorovaikutukseen

Yhteisölliset metataidot blogisarja 1/5

Kuten alkuvuoden blogitekstissä totesimme, me Filosofian Akatemialla uskomme, että työelämän puheenaiheeksi nousee tänä vuonna itsensä johtamisen neljäs ulottuvuus – yhteisölliset metataidot. Blogisarjassamme kuvaamme yhteisöllisten metataitojen erityispiirteitä sekä tarjoamme työkaluja, joita voi käyttää taitojen harjoittelemiseen organisaation arjessa. Sarjan ensimmäisessä osassa Miia Järvilehto antaa käytännön harjoituksia vuorovaikutuksen parantamiseen.

Organisaatioissamme on valtavasti piilevää potentiaalia; ihmiset osaavat ja tietävät paljon enemmän, kuin mikä on aktiivisessa käytössä. Ihmiset ovatkin organisaation suurin voimavara: mitä paremmin saamme yksilöt toimimaan yhteen ja tuomaan osaamisensa tiimin ja organisaation käyttöön, sitä paremmin tieto välittyy, ihmiset oppivat jalostamaan sitä uusiksi mallinnuksiksi ja koko organisaation kilpailukyky paranee. Huipputiimi ei tutkitusti synny joukosta huippuyksilöitä, vaan olennaista on tiimin laadukas vuorovaikutus ja kyky pelata yhteen.

Laadukkaan vuorovaikutuksen elementtejä ovat dialogi, kuuntelu, arvostava lähestymistapa ja aito läsnäolo.

1. Dialogi

Taitavassa keskustelussa on kyse ”ymmärryksen virtaamisesta keskustelijoiden lävitse” (dia+logos) eli dialogitaidoista. William Isaacsin perusteoksen Dialogi ja yhdessä ajattelemisen taito mukaan dialogitaitoja ovat suora puhe, kuuntelu, odotus ja kunnioitus. Kun puhutaan, puhutaan tarkoituksenmukaisesti, suoraan sydämestä, harkiten ja tuodaan omia näkemyksiä esiin rakentavasti. Dialogille ominaista on, että siinä pyritään kehittämään toisten esittämiä ajatuksia yhä eteenpäin. Kyse ei ole siitä, että kaikesta tulisi olla samaa mieltä vaan siitä, että pyritään näkemään ja ymmärtämään erilaisia näkökulmia ja rakentamaan uusi näkemys näiden pohjalta.

On myös hyvä opetella toistamaan toisen sanoma asia omin sanoin ja kysyä puhujalta, onko ymmärtänyt hänen sanomansa oikein. Näin vältymme oletuksilta ja väärinkäsityksiltä ja rakennamme ajattelua yhteiseen suuntaan.

Dialogia voit harjoitella vaikkapa seuraavalla Stella Polaris -improvisaatioryhmän kehittämällä rakentavan vuorovaikutuksen ”Joo, ja” -harjoituksella. Siinä tiimin jäsen aloittaa keskustelun heittämällä idean. Kuka tahansa voi vastata siihen aloittamalla lauseensa sanoilla ”Joo, ja…”. Tällöin ”joo” merkitsee toisen arvostavaa kuuntelua ja hyväksyntää, ja ”ja” mahdollistaa oman ajatuksen yhdistämisen toisen puheenvuoroon. Usein keskustelemme ”mutta” ja ”ei” -lähtöisesti, mikä jo lähtökohtaisesti tyrehdyttää dialogin ja vie tiimiltä mahdollisuuden rakentaa uusia ajatuspolkuja.

2. Kuuntelu

On myös tärkeää kiinnittää huomiota siihen, mitä tapahtuu, kun ei puhuta – kun kuunnellaan aktiivisesti. Aktiivisessa kuuntelussa otetaan toisen sanoma huomioon, osoitetaan kiinnostusta ja keskitytään siihen, mitä toinen sanoo. Seuraavalla kerralla kun keskustelet työkaverisi kanssa, kiinnitä huomiota siihen, mitä tapahtuu mielessäsi kun kuuntelet toista. Pyörivätkö ajatuksesi siinä, mitä aiot sanoa seuraavaksi? Tekeekö mieli keskeyttää ja puhua päälle? Oletko vaipunut ajatuksiin miettimään omaa kokemustasi aiheesta, vaikka toinen ei ole vielä lopettanut puhumista? Yritä tyhjentää mielesi ja aidosti keskittyä siihen, mitä työkaverisi sinulle on kertomassa. Vasta sitten, kun hän on lopettanut lauseensa, mieti oma vastauksesi. On myös hyvä opetella toistamaan toisen sanoma asia omin sanoin ja kysyä puhujalta, onko ymmärtänyt hänen sanomansa oikein. Näin vältymme oletuksilta ja väärinkäsityksiltä ja rakennamme ajattelua yhteiseen suuntaan.

3. Arvostava lähestymistapa

Arvostavassa lähestymistavassa (Appreciative Inquiry) kiinnitetään huomiota onnistumisiin, vahvuuksiin ja pieneenkin etenemiseen. Ajattelumme on usein automaattisesti ongelmalähtöistä: pureudumme syihin ja siihen, mikä ei toimi, sen sijaan että suuntaisimme ajattelumme huomaamaan sen, mikä toimii. Huipputiimi tunnistaa, missä sen yksilöt ja tiimi yhteisönä loistavat, mikä auttaa ihmisiä tunnistamaan ja tuomaan omaa parasta osaamistaan yhteisön toimintaan. Erityisesti valmentavan esimiehen tulisi nähdä timantti jokaisen työntekijänsä ytimessä ja tukea ja mahdollistaa sen näkyväksi tulemista.

Arvostavaa lähestymistapaa voi harjoitella kysymystekniikoin. Sen sijaan, että mietittäisiin, mikä ei toimi ja miksi, kokeile ensi kerralla kysymyksiä: Mikä tällä hetkellä (projektissa/tiimityössä) toimii hyvin? Mikä tässä tilanteessa on toiminut aiemmin? Muistele kertaa, kun ratkaisit tällaisen tilanteen erityisen hyvin. Mikä silloin auttoi sinua onnistumaan? Saatat yllättyä, kuinka tehokasta ja motivoivaa on oppia huomaamaan hyvä.

Kiinnitä huomiota seuraavalla kerralla, kun itse koet, että joku on sinulle täysin läsnä. Miltä se tuntuu?

4. Aito läsnäolo

Läsnäolon taito on laadukkaan vuorovaikutuksen elinehto. Kuinka harvinaista nykyaikana onkaan, että saamme toisen ihmisen jakamattoman huomion, kun siitä taistelevat multitaskaus, sähköiset viestintävälineet, kissavideot, hälytykset ja kiivasrytminen tahti deadline toisensa jälkeen. Valmennuksissa kysymme usein, miten esimiehet ovat läsnä työntekijöiden arjessa. Joskus tunteeseen läsnäolosta riittää, että kysyy toiselta: ”Mitä kuuluu?” ja osoittaa olevansa kiinnostunut myös vastauksesta.

Harjoittele läsnäoloa seuraavalla lounashetkelläsi. Laita puhelin pois ja mene työpisteeltäsi erilliseen tilaan syömään. Pyhitä hetki puhtaasti syömiselle. Miltä ruoka näyttää? Miltä se tuoksuu ja miltä se maistuu? Miltä olo tuntuu syödessäsi ja syötyäsi? Ole hetkessä läsnä. Siirrä harjoitus tilanteeseen, jossa olet vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa. Katso ihmistä silmiin, laske hartiasi ja ota hyvä, rentoutunut asento. Irrota mieli siitä, mitä olit juuri tekemässä tai kokemassa äläkä mieti, mihin olet seuraavaksi menossa. Käytä käytettävissä oleva aika ainoastaan ja vain toiseen henkilöön. Osoita kuuntelevasi häntä myötäilemällä hänen kehonkieltään ja keskittymällä olemaan kiinnostunut hänen sanomisistaan. Ehkä voit jopa kiittää yhteisestä hetkestä ja toisen jakamista ajatuksista. Kiinnitä huomiota seuraavalla kerralla, kun itse koet, että joku on sinulle täysin läsnä. Miltä se tuntuu?

Kerro meille, jos kokeilit ylläolevia harjoituksia! Miten kehittäisit niitä edelleen?

Lisää hyviä ideoita harjoituksiin löydät mm.:

  • Improvmentin Ideapakoista
  • Piritta Kantojärven kirjasta Fasilitointi luo uutta (2012)
  • ratkaisukeskeisestä teoksesta 57 Solution-Focused activities for facilitators and consultants (Röhrig, Clarke 2008).

Seuraavassa blogitekstissä pureudumme tiimin viestintätaitoihin.

P.s. Yhteisöllisten metataitojen kehittämisen kulttuurista lisää täällä.


Lue myös

Yhteisölliset metataidot blogisarja 2/5

Taltuta ”teknostressi” viisaammalla viestinnällä

Tapani Riekki

vinkkejä viisaampaan elämään blogi

7 avainta viisaampaan elämään

Vieraskirjoittaja

Jalostus - kokeilu - draivi

Kohti itseohjautuvuutta

Itseorganisoituminen vaatii työntekijöiltä paljon erilaisia taitoja. Itsensä johtamisen taitojen lisäksi se edellyttää nk. yhteisöllisiä metataitoja, eli yhteisen työn tekemisen taitoja.

Tunnetyötaidot

Tunneäly tulevaisuuden työn avaintaitona

Tunneälykkyydellä tarkoitetaan yksilön kykyä tunnistaa, erotella ja säädellä sekä omia, että toisten ihmisten tunteita sekä käyttää tunnepitoista informaatiota hyödyksi sosiaalisissa tilanteissa toimimiseen.

Itseohjautuvuus - draivi - kokeilu

Filosofian Akatemia on valmennus-, konsultointi- ja tutkimusyritys, joka muotoilee parempia työyhteisöjä.