Vaikka työelämän tulee olla taloudellisesti kannattavaa, sen päämäärät eivät ole ensisijaisesti taloudellisia, vaan inhimillisiä. Oikeudenmukaisemman työelämän puolestapuhuja Reima Launonen uskoo inhimillisemmän työelämän lähtevän epäkohtien poistamisesta, mutta tavoitteet ovat vielä korkeammalla.
Yhteiskunnassa odotamme, että muut ihmiset ovat kykeneviä käyttämään järkeään ja toimimaan itsenäisesti. Miksi oletus muuttuu, kun siirrymme työn kontekstiin? Itseohjautuvuuden asiantuntija ja oikeudenmukaisemman työelämän puolestapuhuja Reima Launonen ravistelee käsitystämme itseohjautuvuuden haasteista.
”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista jokin ongelma, käyttäisin 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisuihin.” Näin sanoi Albert Einstein. Samoilla linjoilla on kokeilemalla kehittämisen asiantuntija Sami Paju, joka kertoo, miksi organisaation kehittämisessä ei kannata tavoitella pikavoittoja.
Uuden työntekijän tulo on niin työntekijälle kuin koko organisaatiolle oppimismahdollisuus. Ilman psykologista turvallisuutta se jää kuitenkin helposti juhlapuheiden tasolle. Jatkuvan oppimisen asiantuntija, työelämän kehittäjä ja valmentaja Niina Hinkkanen kertoo, miksi osaamisen todistelun sijaan kannattaa keskittyä yhdessä oppimiseen.
Perinteinen urasuunnittelu ja urajohtaminen ei enää toimi. Muutos saadaan aikaiseksi pienin askelin ja ketterästi kokeillen. Uuden työn puuhanainen Karoliina Jarenko kertoo omasta muutosmatkastaan ja sen pohjalta syntyneestä kirjasta.
Etätyöapatia puhututtaa, mutta onko etätyö tuonut mukanaan myös positiivisia muutoksia? Itseohjautuvuuden asiantuntija, valmentaja Nick Ahleskog tarkastelee blogissaan etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin. Hän uskoo, että yrityksissä on välttämätöntä luoda edellytykset sujuvalle ja kestävälle etätyöskentelylle.
World Economic Forumin raportti työelämän tilasta nyt ja vuonna 2025 puhuu itsensä johtamisen uudesta noususta. Työelämän 2025 keskeisimpien taitojen joukossa on itsensä johtamiseen liittyviä taitoja kuten aktiivinen oppiminen, resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. Tässä kirjoituksessa vuonna 2020 organisaation hyvinvoinnista väitellyt tutkija-kouluttaja (TkT) Peter Kenttä poimii esille joitakin raportin helmiä.
Myötätunto on johtamisen supervoima, jonka olisi jo aika jäädä pysyväksi osaksi johtajuutta ja yrityskulttuuria. Tiina Rantakokko muistuttaa, että myötätunto on taito, jota voi harjoitella, ja vinkkaa kolme yksinkertaista tapaa kehittää omaa myötätuntoa.
Vuosi 2020 pakotti meidät kohtaamaan muutoksen, johon emme olleet valmistautuneet. Minna Janhonen kirjoittaa blogissaan resilienssin merkityksestä ja kertoo, mihin muutostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota. Epävarmuuden keskellä auttaa esimerkiksi taito nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kyky keskittyä siihen, mihin voi itse vaikuttaa.
Vuoden viimeisessä blogissa Peter Jung kannustaa ottamaan aikaa rohkealle ja rehelliselle itsereflektiolle. Jung antaa jälkiviisastelun tueksi myös konkreettisia apuvälineitä, joita lempeästi tarkastelemalla alkavaan vuoteen on mahdollista asennoitua kestävämmällä, hallitummalla, kiireettömämmällä ja rakkaudellisemmalla asenteella.
