Blogi

Suomen miesten jääkiekkomaajoukkueen valmentaja Jukka Jalosen valmennustyyliä on viime aikoina kuvattu keskustelevaksi, vuorovaikutteiseksi ja psyykkistä tukea korostavaksi, mutta se ei ole aina ollut sitä. Frank Martela kirjoittaa suomalaisten, erityisesti miesten, muutoksesta ja sen vaikutuksista niin johtamiseen, ihmisten hyvinvointiin kuin jääkiekkoonkin. Kaksi minuuttia ennen puolivälierän loppua, kun Suomi haki tasoitusmaalia Ruotsia vastaan kuudella kenttäpelaajalla, Ruotsin Patric […]

Peter Kenttä kirjoittaa tieteen hyödyntämisestä politiikassa ja työelämässä. Sen sijaan, että spekuloimme, hyödynnetäänkö tiedettä vai ei, meidän tulisi keskittyä siihen, miten sitä hyödynnetään. Mitä tieteen järkevä hyödyntäminen edellyttää esimerkiksi johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen parissa? Kuuntele blogiteksti täältä. Suomessa varsinkin vaalien alla usein kuulee, että tiedettä tulisi käyttää enemmän politiikassa ja työelämän kehittämisessä. Sekä tieteentekijänä että […]

Sisäisen motivaation valmennuksissamme nousee usein esiin kysymys ulkoisesta motivaatiotekijästä, palkasta. Tuukka Kostamo tiivistää Self-determination theory -konferenssissa kuullut uusimmat tutkimustulokset siitä, kuinka palkitseminen vaikuttaa ihmisen sisäiseen motivaatioon ja tuloksellisuuteen. Kuuntele blogiteksti täältä. Self-determination theory -konferenssi on kolmen vuoden välein järjestettävä tapahtuma, jossa alan tutkijat kokoontuvat yhteen keskustelemaan uusimmista itsemääräämisteorian tutkimuksista ja tulevaisuuden tuulista. Tämänkertainen konferenssi oli […]

Miia Järvilehdon mukaan tänä päivänä iso osa johtamista on paremman ajattelun, päätöksenteon ja yhteistyöskentelyn fasilitointia. Esimiehiä, tiiminvetäjiä sekä fasilitaattoreita valmentaessaan hän on löytänyt työkalun, jonka avulla eri yhteistyöskentelyn foorumeissa, kuten kokouksissa ja työpajoissa päästään tarkastelemaan tiimin psykologisen turvan tilaa ja keskustelemaan siitä. Ilmiön tunnistaminen ja sen keskusteluun nostaminen auttavat tarttumaan sen kehittämiseen. Kuuntele blogiteksti täältä. […]

Tapani Riekki kirjoittaa itseohjautuvuuden mukanaan tuomasta priorisoinnin tarpeesta ja riittämättömyyden tunteesta. Vaikka työntekijän itsekritiikki tuottaa usein tuloksia tunnollisuuden muodossa, se voi myös äärimmilleen vietynä tuoda mukanaan ahdistuneisuutta ja masennusta, mikä on riskinä itseohjautuvissa organisaatioissa varsinkin silloin, kun toiminnalliset rakenteet eivät ole kunnossa. Mikä lääkkeeksi riittämättömyyden tunteeseen ja itseruoskintaan? Kuuntele blogiteksti täältä. Itsensä johtamisen taidoissa ja […]

Kuinka luodaan resilientti organisaatio? Niin, että perustamme yhteistoimintamme hierarkkisten rakenteiden sijasta toiminnallisten rakenteiden varaan, kirjoittaa organisaatiokehittäjämme Eero Lahtinen. Kuuntele blogiteksti täältä. Kompleksisessa, jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä kukoistaa organisaatio, joka elää uusiutumisesta ja hyödyntää sen voimaa. Mutta kuten Sami Paju viime viikon kirjoituksessaan totesi, valitettavasti organisaatioita ei useimmiten ole suunniteltu muuttumaan toimintaympäristönsä mukana. Toimintaa saattavat ohjata esimerkiksi […]

Onko ylhäältä alas ideoitu ja johdettu strategia liian hidas? Pohjautuuko se turhan usein rajattuun tai muuten puutteelliseen näkökulmaan organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä? Vaihtoehtona perinteiselle strategiatyölle Sami Paju esittää emergenssiin perustuvan lähestymistavan, jossa strategiset päätökset ja toimenpiteet nousevat esiin eri puolilta organisaatiota ja eri näkökulmista. Samalla myös näiden omistajuudesta ja toimeenpanosta tulee hajautetumpaa. Kuuntele blogiteksti täältä. […]

Reima Launonen muistuttaa, että samalla tavalla kuin demokratian kehittäminen tai valtion vaurastuminen, organisaation muutos kohti itseohjautuvuutta on pitkäjänteinen prosessi, joka edellyttää malttia ja sinnikkyyttä. Itseohjautuvuuden toteutumisen esteeksi muodostuukin usein se, että muutosta ei ole maltettu viedä loppuun asti. Kuuntele blogiteksti täältä. Urho Kekkonen julkaisi pääministerinä vuonna 1952 pamfletin “Onko maallamme malttia vaurastua”, jossa hän painotti […]

Organisaatiomuutoksissa on aina omat sudenkuoppansa. Mihin sudenkuoppiin organisaatiossa yleisimmin törmätään, kun lähdetään kehittämään toimintaa kohti itseohjautuvuutta? Tuukka Kostamo nostaa esiin kaksi tyypillistä johtamisen sudenkuoppaa. Ensimmäinen liittyy siihen, miten itseohjautuvuuden käytännön toteutukset suunnitellaan ja viedään osaksi arjen toimintaa. Toinen puolestaan käsittelee sitä, miten voidaan varmistaa kaikkien johtamisen tehtävien toteutumisesta uudessa organisoinnin muodossa. Kuuntele blogiteksti täältä. Tutkijanurani […]

Oppiminen on muuttuvassa maailmassa osaamista tärkeämpää. Oppimisen aaltomalli tarjoaa konkreettisen ehdotuksen siitä, miten suomalaisesta yhteiskunnasta voisi tulla globaali edelläkävijä oppimisen ja uudistumisen tukijana ja miten hyvinvointiyhteiskunta voidaan tuoda 2020-luvulle. Elämme jännittäviä aikoja. Työn murros luo jatkuvasti uusia mahdollisuuksia meille luoda hyvinvointia ja menestystä, mutta se myös poistaa mahdollisuuksia, ja nämä osuvat aina kipeästi osaan kansastamme. […]