Vanhan sanonnan mukaan sitä saa, mitä mittaa. Sama pätee ajankäyttöön: ne asiat edistyvät, joiden edistämiseen on aikaa kalenterissa. Onko teillä varattu aikaa yhteisten tekemisen tapojen kehittämiseen? Uusiutumiskyvykkyyden perustana olevat oivallukset eli innovaatiot voidaan karkeasti jakaa kahteen ryhmään. Ensimmäinen ryhmä on tuoteinnovaatiot. Moni tuote on tänä päivänä palvelu ja montaa perinteistä tuotettakin nimitetään tänä päivänä palveluksi, […]
Itseohjautuvuus on yksi johtamisen kuumista sanoista, jota tarjotaan ratkaisuksi mitä moninaisimpiin ongelmiin. Harvard Business Review’ssa aiheesta on viime vuosina keskusteltu kiivaasti, aihealueen klassikkokirjoista kuten Laloux’n Reinventing Organization on tullut pyhä kirja monelle organisaatiolle sekä konsultille, ja kotimaassamme Reaktorin, Futuricen ja Vincitin kaltaiset toimijat ovat osoittaneet, että olemme tämän kehityksen kärjessä kansainvälisestikin katsottuna. Mutta mistä itseohjautuvuudessa lopulta on kyse?
Hyvinvointivaltio mahdollistaa hyvän kehän, joka luo luottamusta ja kannustaa osallistumaan. Reima Launonen kertoo kahden blogitekstin sarjan toisessa osassa, miten hyvinvointivaltion oppeja voidaan tuoda työelämään soveltamalla hyvän kehän perusajatusta myös organisaatiotasolle. Työelämän kehittämiseen haetaan usein apua eri tieteistä. Ajatus taustalla on hyvin fiksu: voisiko muualla kehitetty menetelmä ratkaista työelämän haasteita, joihin ei olemassa olevien keinojen avulla […]
Keskinäinen luottamus on suomalaisen yhteiskunnan avainvahvuus. Valmentajamme Reima Launonen käsittelee kahden blogitekstin sarjan ensimmäisessä osassa hyvinvointivaltiota taloudellisen toimeliaisuuden turvaajana. Myöhemmin ilmestyvässä toisessa blogitekstissä Reima kertoo, miten hyvinvointivaltion oppeja voidaan tuoda työelämään. Me suomalaiset olemme kehittäneet yhteiskuntamallin, joka on osoittautunut suureksi menestykseksi. Kansainvälisissä yhteyksissä törmään säännöllisesti ihmisiin, jotka kertovat ihailevansa pohjoismaista yhteiskuntamallia: sen demokraattisuutta, toimivuutta ja […]
”Työssä pitää olla autonomiaa, mutta samanaikaisesti olisi helpottavaa, jos joku sanoisi, että mitä pitäisi tehdä ja koska”. Uutislehti Pohjalainen nosti tämän kohdan Annastiina Mäen johtamiskulttuuria käsittelevästä väitöskirjasta juttunsa kärjeksi (Pohjalainen 13.4.2017) ja niin tekivät myös lukuisat kommentoijat sekä lehden nettisivuilla että sosiaalisessa mediassa. Se, että tämä asia puhututtaa ja herättää tunteita tässä määrin, vihjaa, että […]
Tulevaisuudessa merkittävin työntekijöiden tuottama arvo ja ihmisten toimeentulo perustuvat nykyistä suoremmin ihmisten väliseen yhteistoimintaan ja vuorovaikutukseen. Valmentajamme Iida Mäkikallion mukaan taidokas tunteiden käsittely ei tällöin ole enää kilpailuetu, vaan menestyvän yrityksen olemassaolon välttämätön edellytys. Kuuluuko suru työpaikalle? ”Ei tietenkään, tänne on tultu tekemään töitä!” Vaatiiko työsi haastavaa ajattelutyötä, ihmisten kohtaamista tai kykyä luoda jotain uutta? […]
Tulevaisuuden ennustaminen on äärimmäisen vaikeaa, mutta silti jotkut onnistuvat siinä paremmin kuin toiset. Tutkijatohtori Tapani Riekki kertoo, millainen viisas ajattelu johtaa menestyksekkäämpään ennustamiseen. Kompleksisessa verkostojen maailmassa korostuu kyky ennustaa tulevia tapahtumia ja reagoida niihin joustavasti. Miten tällaisessa maailmassa kannattaisi kehittää ajatteluaan? Törmäsin jouluna Philip E. Tetlockin ja Dan Gardnerin uuteen, vahvasti tutkimukseen nojaavaan kirjaan Superforecasting […]
Kolmen blogitekstin viimeisessä osassa Villiam kertoo, millä tavalla informaatiovirrat ohjaavat päivittäistä toimintaamme, ja miten meidän tulisi hallinnoida informaatiovirtoja ohjataksemme ajatteluamme tavoitteidemme saavuttamiseksi. Ihminen tekee aina päätöksiä sen tiedon perusteella, mitä hänellä on käytössään. Mitä tarkempaa, tuoreempaa ja mitä omaksuttavammassa muodossa tämä tieto on, sitä parempia päätöksiä henkilö pystyy tekemään. Työkontekstissa etenkin palaute eli informaatio siitä, […]
Suomalaiset kokevat saavansa liian vähän palautetta työssään. Palaute on itsessään kuitenkin arvotonta. Villiam Virkkunen kertoo kolmen blogitekstin toisessa osassa, mikä tekee palautteesta laadukasta, ja mitä tulisi ottaa huomioon palautteen määrää lisätessä. On yleisesti tiedossa, että ihmiset kokevat saavansa liian vähän palautetta. Työterveyslaitoksen Jari Hakasen mukaan palaute on yksi työelämän tärkeimmistä asioista, ja sitä pantataan turhaan. […]
Palautteenanto formaattina on vanhentunut. Villiam Virkkunen kertoo kolmen blogitekstin sarjan ensimmäisessä osassa, miksi palautteenanto pitäisi lopettaa ja mitä sen tilalle tulee. Palautteenannon ongelma, lähtien jo itse termistä on, että palaute annetaan. Palaute on yksisuuntaista ja se annetaan valmiiksi tulkittuna ja paketoituna, usein hampurilaisen muotoon. Ongelmana tässä formaatissa on, että esimiehen informaatio on aina puutteellista – […]
