Stressi, kiire, ahdistus, tylsistyminen, väsymys, uupumus. Työelämäpuhe pitkittyneessä pandemiatilanteessa on hyvin synkkäsävyistä. Valmentajamme Sonja Strömsholm pohtii, mitä esihenkilön kannattaisi tehdä, jotta jokainen johdettava voisi hyvin haastavista ajoista huolimatta.
Itseohjautuvuus jakaa mielipiteitä, mutta tuoreen kansallisesti edustavan tutkimuksen mukaan peli on selvä: itseohjautuvuus on yhteydessä parempaan työmotivaatioon ja hyvinvointiin. Motivaatio- ja hyvinvointitutkija Frank Martela korostaa kuitenkin, että itseohjautuvuus ei tarkoita rakenteiden poistamista. Mutta mitä sitten?
Kun joukon ylitettävänä on joki, mitä tekee yhteisohjautuva tiimi? Jos yhteistä tavoitetta ei pidetä kirkkaana mielessä, saattaa homma mennä kaarnaveneiden veistelyksi, kirjoittaa organisaatiokehittäjä Nick Ahleskog ja esittää jokaiselle yhteisohjautuvuuttaan vahvistavalle organisaatiolle kolme kysymystä pohdittavaksi.
Organisaatiotason johtamisessa ollaan jo siirtymässä kohti valmentavan johtamistyylin aikakautta – tarvitsemme tätä samaa muutosta myös itsensä johtamisen saralla, kirjoittaa viisaan työn asiantuntija Jussi Venäläinen.
Miten yhteisöllisyyden laimenemiseen pitäisi organisaationa suhtautua? Organisaatiokehittäjä ja autonomian edellytysten asiantuntija Kirsi Polvinen kehottaa kehittämään yhteistyön tapoja ja yhteisöllisyyden kokemusta hyvissä ajoin ennen kuin työntekijät etääntyvät työpaikasta ja lähtevät muualle.
Miten jatkuviin muutoksiin pitäisi yksilönä ja organisaationa suhtautua? Organisaatiokehittäjä ja resilienssin asiantuntija Minna Janhonen kehottaa sanoittamaan muutoksen merkitystä ja huomaamaan myös pysyvyyden muutoksen keskellä. Entä mikä on arvojen rooli muutoksessa elämisessä?
Epävarmat ajat saavat ihmiset ja organisaatiot etsimään varmuutta ja turvallisuutta. Mutta epävarmuus on aina läsnä ja sen kanssa eläminen on yksi työelämän ja johtamisen perustaidoista, kirjoittaa johtajuustutkija ja valmentaja Peter Kenttä.
Miten tehdä hybridikokouksista (ja kokouksista ylipäätään) toimivampia? Kehittämisen ja kokeilukulttuurin asiantuntija Sami Paju esittelee kirjoituksessaan metodin toistuvien kokousten jatkuvaan parantamiseen, sillä jo pienistä parannuksista voi syntyä iso muutos.
Empatiataidot edistävät työhyvinvointia ja parempaa johtajuutta. Miten pystyisimme kehittämään sekä omia että koko työyhteisön empatia- ja vuorovaikutustaitoja? Tässä blogissa Karoliina Jarenko kirjoittaa väkivallattoman vuorovaikutuksen (NVC) menetelmästä kuljettuaan Partiolaisten Johtajatulilla aihetta käsitellyttä Empatiapolkua.
Vaikka pitkäkestoinen muistimme voisi teoriassa olla rajaton, todellinen haaste kytkeytyy siihen, miten muisti toimii. Lyhytkestoinen työmuistimme on tiedon käsittelyn pullonkaula, jota arjen kuormitus heikentää entisestään, kirjoittaa psykologian tohtori Tapani Riekki.
