Frank Martela kertoo viikon blogissa, mikä erottaa organisaation joukosta tai porukasta ja mitkä kahdeksan universaalia ongelmaa on väistämättä opittava kohtaamaan ja ratkaisemaan, jotta organisaatio voi kukoistaa.
Valmentajamme Peter Jung inspiroituu syyssateista ja muistuttaa siitä, että kovassakin työkiireessä on tärkeää antaa itselleen aikaa ja tilaa vaikuttua keskusteluista, inspiroivista kollegoista ja ennenkaikkea hiljaisesta vuorovaikutuksesta, jota Jung nimittää runollisesti kosmiseksi ajatuspölyksi.
Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana kehityksen kelkassa. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi flow on yrityksille jatkuvasti tärkeämpi asia ja tarjoaa lopussa yksinkertaisen keinon flow’n tehostamiseen työpaikoilla.
Mistä asioista työyhteisössä on syytä sopia yhdessä ja mistä saa päättää yksin? Työhyvinvointia ja autonomian rajoja tutkivan tutkija-valmentaja Kirsi Polvisen mukaan työntekijää ei pidä jättää yksin tuunaamaan työtään. Myös organisaation tasolla on luotava edellytyksiä autonomialle ja kehitettävä työn tuunaamista mahdollistavia yhteisesti ymmärrettyjä käytänteitä.
Liisa Arponen on kasvatustieteiden maisteri, joka on tutkinut muun muassa tulevaisuuden työelämätaitoja, kasvun asenteen merkitystä oppimisessa sekä esimiesten pedagogisia taitoja. Arposen mukaan jokainen työntekijä on aina paitsi oppija, myös toisten ihmisten oppimisen mahdollistaja. Liisan näkemys on, että tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan oppimiskyvyn lisäksi myös pedagogisia taitoja.
Organisaation hyvinvoinnista pian väittelevä tutkija-kouluttajamme Peter Kenttä kertoo tässä blogissa, miten pahoinvointi on tärkeämpi osa omaa hyvinvointiamme, kuin mitä tyypillisesti tulemme ajatelleeksi. Blogi nostaa esille tragedian merkityksen ja mahdollisuudet osana rikasta elämää.
Kaikkea voi kehittää mutta kaikki kehittäminen ei ole samanarvoista. Ajattelun hallinnan ja järkevän työnteon sanansaattajan, Sami Pajun mukaan, lean-ajattelusta on löydettävissä ohjenuorat myös tieto- ja asiantuntijatyön sujuvuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.
Koronan vaikutukset näyttävät nopeuttavan työelämän murrosta entisestään. Työelämän parantamiseksi meidän on kuitenkin ratkaisevasti muutettava käsitystämme johtajuudesta. Tutkija ja valmentajamme Tuukka Kostamo kirjoittaa, että johtajuudessa tulisi sen mystifioinnin sijaan keskittyä 1) siihen, mitä tehdään ja miksi, sekä 2) miten johtajuutta tehdään yhden henkilön sijaan yhdessä.
Tutkija, valmentaja ja mittausanalyytikkomme Tapani Riekki jakaa uusia tutkimustuloksia itseohjautuvuuden saralta. Analysoituaan asiakkaamme Keusoten mittaustuloksia hän toteaa, että tiimien psykologinen turvallisuus ja yhteisöohjautuvuus ovat vahvasti yhteydessä toisiinsa.
Etätyökevään aikana yhteisöllisten työskentelytapojen ja itseohjautuvan oppimisen jatkuva kehittäminen ovat osoittautuneet yhä tärkeämmiksi menestyvän organisaation toiminnan kannalta. Samalla työroolien takaa on paljastunut uudella tavalla näkyviksi kokonaisia ihmisiä, joiden yksilöllisiin tilanteisiin, kyvykkyyksiin ja rajoitteisiin organisaatioissa on opeteltu vastaamaan holistisesti, työntekijän koko elämäntilanne huomioonottaen. Miia Järvilehto kirjoittaa siitä, millä tavoin oppiminen organisaatioissa on alkuvuonna 2020 muuttunut ja minkälaisia uusia mahdollisuuksia ja haasteita verkossa työskenteleminen on yhteisöille ja yksilöille tuonut mukanaan.
