Organisaatioiden toimintakulttuurit ovat kevään aikana pyörähtäneet uusiin asetelmiin. Vaikka toimintakulttuurin muuttaminen on aina hankalaa, Eero Lahtisen mukaan nyt on optimaalinen aika jalostaa poikkeusajan opit uuden työn taimiksi ja tarttua tosimielessä työkulttuurin maanmuokkaustyöhön. Historia kun tuppaa muistuttamaan siitä, että muutosvastaiset kulttuurit ovat aina sananmukaisesti muinaisia.
Jatkuvan parantamisen rituaalit helposti unohtuvat stressaavassa, reaktiivisessa ja suorittavassa arjessa. Sami Paju muistuttaa lukijoita siitä, että paremmin tekemisen eetoksen tulisi olla kuin hampaiden pesu, itsestäänselvä rutiini. Asioilla kun on taipumus taantua itsestään, mikäli niitä ei ylläpidetä ja kehitetä.
Suomalaisuudessa on paljon ominaisuuksia, joita tarvitaan tulevaisuuden organisaatioiden johtamisessa. Tästä soisi oltavan tietoisempia ja hyödynnettävän enemmän. Tässä blogissa kirjoitan ainutlaatuisesta suomalaisesta pääomasta, joka antaa meille kilpailuetua maailmalla, jos vain olemme siitä tietoisia.
Selvitäksemme tämänhetkisestä tilanteesta tarvitsemme lisää itsemyötätuntoa, kirjoittaa Tytti Kokko. Viime viikkoina blogissamme on käsitelty etätyöskentelyä suomalaisissa organisaatioissa. Vaikka kyselymme mukaan etätyö on työntekijöiden keskuudessa koettu yllättävänkin sujuvaksi, osa kamppailee jaksamisen kanssa kovemmin kuin aiemmin. Tytti Kokon mielestä etätyössä jaksaminen edellyttää ennen kaikkea itsemyötätuntoa sekä omien rajojen ja arvojen tunnistamista.
Frank Martela kirjoittaa viikon blogikirjoituksessa vallankumouksen siemenistä, joita kevään etätyöpakko on viljellyt suomalaiseen työkulttuuriin.
Mitä laadukas esimiestyö vaatii tekijältään etätyön muodoissa, suurten muutosten ja myllerrysten keskellä? Valmentaja ja johtamistaidon asiantuntija Peter Jung esittelee etäjohtajuuden kulmakiviä kuvaavan mallin, joka kertoo seikkaperäisesti, mitä hyvässä etäjohtamisessa on erityisesti otettava huomioon.
Mitä koronakriisi on paljastanut meille työstä ja elämästä? Yhteiskunnallisista kannanotoistaan tunnettu tutkija-valmentajamme Reima Launonen antaa kunnianosoituksen ammattiryhmille, jotka mahdollistavat yhteiskuntamme toimivuuden pandemian keskellä.
Työelämässä riittää haasteita ja haastavissa tilanteissa usein kaivataan tieteellistä selitystä. Tässä kirjoituksessa valmentaja ja tutkija Peter Kenttä kertoo mitä eroa on tieteellisellä avaavalla selityksellä ja tieteellisellä pois selityksellä. Kummallakin on paikkansa, mutta väärä selitys väärään paikkaan voi tuottaa enemmän tuhoa kuin tulosta.
Kun arki on rakennettava joka päivä uudestaan globaalin kaaoksen ja muutoksen keskellä, muutoskyvykkyyden opit laitetaan tositestiin. Psykologi (PsT) Tapani Riekki kirjoittaa siitä, miten hän on omassa etäarjessaan opetellut kohtaamaan epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita harjoittelemalla aktiivisesti mm. hetkessä olemista, itsemyötätuntoa ja tunteiden tunnistamista.
Filosofian Akatemian operatiivinen johtaja, Maija Tiitinen kirjoittaa aidosti ja henkilökohtaisesti ristiriitaisista tunteista sekä haastavista ajoista, joita maailman nopea muutos on tuonut mukanaan viime viikkojen aikana.
