Systeemiäly on kykyä ja herkkyyttä toimia älykkäästi osana sosiaalisia systeemejä. Organisaatioissa tämä tarkoittaa myös niistä asioista puhumista, joista olisi usein helpompi vaieta. Organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen kirjoittaa organisaation varjosysteemin voimasta ja siitä, miksi todellinen kehitys ei tapahdu vain virallista tietä.
Itseohjautuvuus ei tarkoita sooloilua tai yksin pärjäämistä, vaan sitä, että yhteisö ottaa vastuun jaetusta tekemisestä ja sen koordinoinnista. Mutta tarvitaanko silloin enää johtajia? Tutkija Frank Martela summaa keskeisimmät opit itseohjautuvuudesta Minimalist Organization Design (MODe) -hankkeen tutkimusten pohjalta ja argumentoi, miksi johtajuus voi toteutua myös ilman johtajaa.
Oletko kiireuskovainen? Tai törmäätkö työyhteisössäsi jatkuvaa käännytystyötä tekeviin kiiresaarnaajiin? Flow-tilan asiantuntija ja sarjayrittäjä Jussi Venäläinen kirjoittaa, mikä meitä kiireessä viehättää ja tarjoaa itse testaamansa keinon kiireestä eroamiseksi.
Oletko ollut tilanteessa, jossa kollegasi käytös pakottaa sinua toimimaan tietyllä tavalla – esimerkiksi varmistelemaan, että sovitut hommat tulevat tehdyksi? Valmentajamme, psykologi Iida Mäkikallio avaa, mistä toimimattomissa ihmissuhdedynamiikoissa ja vuorovaikutussolmuissa on kyse. Hän tarjoaa neljä tunneälykästä keinoa, joilla hankalan tilanteen voi ottaa puheeksi.
Työntekijöiltä odotetaan oman työn ja osaamisen kehittämistä. Mutta onko organisaatioissa jaettu käsitys siitä, mitkä ovat todelliset mahdollisuudet työn muotoiluun arjessa? Tutkijataustainen organisaatiokehittäjä Kirsi Polvinen avaa työn muotoiluun liittyviä jännitteitä ja tarjoaa esihenkilöille konkreettisia näkökulmia siihen, miten johtamisella voidaan edistää ja tukea autonomiaa.
Työelämässä on edelleen tiukassa uskomus siitä, että kaikki eivät kykene johtamaan omaa työtään. Tutkija ja tänään uuden kirjansa julkaiseva tietokirjailija Reima Launonen kehottaa olemaan uskomatta puheeseen, jossa työntekijän rooliksi jää alistuminen itseään kyvykkäämpien johdatukseen.
Vaikka työelämän tulee olla taloudellisesti kannattavaa, sen päämäärät eivät ole ensisijaisesti taloudellisia, vaan inhimillisiä. Oikeudenmukaisemman työelämän puolestapuhuja Reima Launonen uskoo inhimillisemmän työelämän lähtevän epäkohtien poistamisesta, mutta tavoitteet ovat vielä korkeammalla.
Yhteiskunnassa odotamme, että muut ihmiset ovat kykeneviä käyttämään järkeään ja toimimaan itsenäisesti. Miksi oletus muuttuu, kun siirrymme työn kontekstiin? Itseohjautuvuuden asiantuntija ja oikeudenmukaisemman työelämän puolestapuhuja Reima Launonen ravistelee käsitystämme itseohjautuvuuden haasteista.
”Jos minulla olisi tunti aikaa ratkaista jokin ongelma, käyttäisin 55 minuuttia ongelman pohtimiseen ja 5 minuuttia ratkaisuihin.” Näin sanoi Albert Einstein. Samoilla linjoilla on kokeilemalla kehittämisen asiantuntija Sami Paju, joka kertoo, miksi organisaation kehittämisessä ei kannata tavoitella pikavoittoja.
Uuden työntekijän tulo on niin työntekijälle kuin koko organisaatiolle oppimismahdollisuus. Ilman psykologista turvallisuutta se jää kuitenkin helposti juhlapuheiden tasolle. Jatkuvan oppimisen asiantuntija, työelämän kehittäjä ja valmentaja Niina Hinkkanen kertoo, miksi osaamisen todistelun sijaan kannattaa keskittyä yhdessä oppimiseen.
