Perinteinen urasuunnittelu ja urajohtaminen ei enää toimi. Muutos saadaan aikaiseksi pienin askelin ja ketterästi kokeillen. Uuden työn puuhanainen Karoliina Jarenko kertoo omasta muutosmatkastaan ja sen pohjalta syntyneestä kirjasta.
Etätyöapatia puhututtaa, mutta onko etätyö tuonut mukanaan myös positiivisia muutoksia? Itseohjautuvuuden asiantuntija, valmentaja Nick Ahleskog tarkastelee blogissaan etätyön vaikutuksia työhyvinvointiin. Hän uskoo, että yrityksissä on välttämätöntä luoda edellytykset sujuvalle ja kestävälle etätyöskentelylle.
World Economic Forumin raportti työelämän tilasta nyt ja vuonna 2025 puhuu itsensä johtamisen uudesta noususta. Työelämän 2025 keskeisimpien taitojen joukossa on itsensä johtamiseen liittyviä taitoja kuten aktiivinen oppiminen, resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. Tässä kirjoituksessa vuonna 2020 organisaation hyvinvoinnista väitellyt tutkija-kouluttaja (TkT) Peter Kenttä poimii esille joitakin raportin helmiä.
Myötätunto on johtamisen supervoima, jonka olisi jo aika jäädä pysyväksi osaksi johtajuutta ja yrityskulttuuria. Tiina Rantakokko muistuttaa, että myötätunto on taito, jota voi harjoitella, ja vinkkaa kolme yksinkertaista tapaa kehittää omaa myötätuntoa.
Vuosi 2020 pakotti meidät kohtaamaan muutoksen, johon emme olleet valmistautuneet. Minna Janhonen kirjoittaa blogissaan resilienssin merkityksestä ja kertoo, mihin muutostilanteissa kannattaa kiinnittää huomiota. Epävarmuuden keskellä auttaa esimerkiksi taito nähdä vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kyky keskittyä siihen, mihin voi itse vaikuttaa.
Vuoden viimeisessä blogissa Peter Jung kannustaa ottamaan aikaa rohkealle ja rehelliselle itsereflektiolle. Jung antaa jälkiviisastelun tueksi myös konkreettisia apuvälineitä, joita lempeästi tarkastelemalla alkavaan vuoteen on mahdollista asennoitua kestävämmällä, hallitummalla, kiireettömämmällä ja rakkaudellisemmalla asenteella.
Johtajuus on murroksessa ja itseohjautuvuuspuhe tuntuu välillä jyräävän johtoportaat kokonaan tieltään. Tuukka Kostamon mukaan johtajuudella on kuitenkin roolinsa myös meidän aikamme työelämässä tai ainakin työnjohdolliset tehtävät on edelleen jonkun tai jonkin hoidettava HYVIN, jotta pyörät pysyvät liikkeessä. Kostamo luo katsauksen työnjohdon periaatteiden kehitykseen läpi viime vuosisadan ja pohtii, millaisesta kulttuurisesta ympäristöstä ja historiasta oman aikamme työnjohdon periaatteet nousevat.
Innovaatioiden, inspiraation ja terveen työskentelyilmapiirin taustalla on aina toista kunnioittava ja avoin asenne, jonka vaaliminen työkulttuurissa edellyttää monipuolisten vuorovaikutustaitojen hallintaa. Tytti Kokko esittelee keinon, jolla ”mennään jo asiaan” -töksäyttelyn sijaan kollegalle voi antaa palautetta kunnioittavaan ja rakentavaan sävyyn.
Sisäiseen motivaatioon, ihmisten välisiin suhteisiin ja yksilöiden sekä työyhteisöjen tunnevalmennukseen perehtynyt psykologi Iida Mäkikallio perustelee, miksi positiivisuus voi olla myös haitallista. Tämän lisäksi hän antaa kolme vinkkiä, joiden avulla voimme oppia käsittelemään ajatuksiamme ja tunteitamme rakentavasti. Teksti on päivitetty versio vuonna 2017 ilmestyneestä blogijulkaisusta.
Reima Launonen kirjoittaa tällä viikolla sellaisista esihenkilöistä, joiden tehostamistoimet tai läsnäolo eivät tarkoitusperistään huolimatta myötävaikuta työyhteisön ilmapiiriin tai työntekemisen flowhun. Rytmitajuttomat esihenkilöt ovatkin harmittavan usein myös tahdittomia. Työn tehostamista, reippaampia tahtilajeja ja uusia deadlineja suunniteltaessa olisikin tärkeää ymmärtää, mikä on optimaalinen, kunkin työntekemisen vaatima sisäinen rytmi, jota ei voida ohittaa mikäli tähdätään keskittyneeseen työskentelyyn ja perusteellisiin lopputuloksiin. Valssia ei muokata masurkaksi ilman varpailleastumisia.
