Kuinka kehittää johtoryhmän toimintaa, ja mitä kehittäminen vaatii sekä johtoryhmän jäseniltä että valmentajalta? Organisaatiokehittämisen konkari TkT Peter Kenttä kiteyttää hyvän johtoryhmävalmennuksen viiteen kohtaan, jotka kaikki vaativat sekä hyvää valmentajaa että valmistautunutta johtoryhmää.
Epävarmat ajat saavat ihmiset ja organisaatiot etsimään varmuutta ja turvallisuutta. Mutta epävarmuus on aina läsnä ja sen kanssa eläminen on yksi työelämän ja johtamisen perustaidoista, kirjoittaa johtajuustutkija ja valmentaja Peter Kenttä.
World Economic Forumin raportti työelämän tilasta nyt ja vuonna 2025 puhuu itsensä johtamisen uudesta noususta. Työelämän 2025 keskeisimpien taitojen joukossa on itsensä johtamiseen liittyviä taitoja kuten aktiivinen oppiminen, resilienssi, stressinsietokyky ja joustavuus. Tässä kirjoituksessa vuonna 2020 organisaation hyvinvoinnista väitellyt tutkija-kouluttaja (TkT) Peter Kenttä poimii esille joitakin raportin helmiä.
Organisaation hyvinvoinnista pian väittelevä tutkija-kouluttajamme Peter Kenttä kertoo tässä blogissa, miten pahoinvointi on tärkeämpi osa omaa hyvinvointiamme, kuin mitä tyypillisesti tulemme ajatelleeksi. Blogi nostaa esille tragedian merkityksen ja mahdollisuudet osana rikasta elämää.
Työelämässä riittää haasteita ja haastavissa tilanteissa usein kaivataan tieteellistä selitystä. Tässä kirjoituksessa valmentaja ja tutkija Peter Kenttä kertoo mitä eroa on tieteellisellä avaavalla selityksellä ja tieteellisellä pois selityksellä. Kummallakin on paikkansa, mutta väärä selitys väärään paikkaan voi tuottaa enemmän tuhoa kuin tulosta.
Vaikka jokaisen organisaation muutosprojekti on omanlaisensa, organisaatioiden kehittämisessä on tiettyjä samankaltaisuuksia. Peter Kenttä havainnollistaa asiaa peilaamalla organisaatiomuutosta tavoitteelliseen salitreenaamiseen: kummassakin onnistumisen avain on tukilihasten vahvistaminen.
Peter Kenttä kirjoittaa tieteen hyödyntämisestä politiikassa ja työelämässä. Sen sijaan, että spekuloimme, hyödynnetäänkö tiedettä vai ei, meidän tulisi keskittyä siihen, miten sitä hyödynnetään. Mitä tieteen järkevä hyödyntäminen edellyttää esimerkiksi johtamisen ja organisaatioiden kehittämisen parissa? Kuuntele blogiteksti täältä. Suomessa varsinkin vaalien alla usein kuulee, että tiedettä tulisi käyttää enemmän politiikassa ja työelämän kehittämisessä. Sekä tieteentekijänä että […]
Peter Kentän mukaan organisaatiomuutokset ovat usein kompleksisia muutoksia, joissa muutetaan aiempien ratkaisujen ja sopimusten päälle rakennettuja ratkaisuja ja sopimuksia, kuten esimerkiksi Brexitissä tai sote-uudistuksessa. Tällaiset muutokset vaativat enemmän sekä esimiehiltä että alaisilta. Kompleksisuuden vallitessa johtajalla tai esimiehellä ei ole tarjota kysymyksiin oikeita vastauksia, vaan ratkaisut löydetään yhdessä. Kuuntele blogiteksti täältä. Muutoksia on monenlaisia. On varsin […]
Kriittisyys on olennainen osa tiedettä, mutta miksi meidän tulisi suhtautua varauksellisesti, kun törmäämme kokonaista tieteenalaa kohtaan kohdistuvaan kritiikkiin? Peter Kenttä kertoo, mistä tunnistaa hyvän ja huonon tiedekritiikin. Kuuntele blogiteksti täältä. On monia tapoja olla kriittinen. Valeuutisten ja kyseenalaisten julkaisujen aikana kriittisen tarkastelun tarvetta ei voi korostaa liikaa. Tieteentekijöiden parissa usein sanotaan, että jos olet jotakin […]
Työelämässä puhutaan yhä enemmän työntekijöiden sisäisen motivaation johtamisesta ulkoisten motivaatiotekijöiden, kuten palkan, rinnalla. Tutkija-valmentajamme Peter Kenttä esittää filosofisen ajatuspähkinän ja kertoo, miksi sisäisen ja ulkoisen motivaation erottelu ei olekaan aivan niin yksiselitteinen kuin mitä usein ajattelemme. Kuuntele blogiteksti täältä. Filosofia ymmärretään usein rakkautena käsitteisiin ja jopa pedanttisena pyrkimyksenä niiden tarkkaan käyttöön. Tieteellisissä teorioissa vilisee käsitteitä, […]
