Blogi

Mikä on onnistumisen salaisuus kotihoitoon erikoistuneessa organisaatiossa, jossa on 10 000 työntekijää eikä lainkaan tiimiesimiehiä? Reima Launonen kertoo, mitä hän oppi vieraillessaan Hollannissa Buurtzorgilla, yhdessä maailman tunnetuimmista itseohjautuvasti toimivista organisaatioista. Filosofian Akatemiassa uskomme vahvasti siihen, että uteliaisuus ja tiedonjano ovat parhaita kannustimia toiminnan kehittämiselle. Tästä syystä olemme pyrkineet vierailemaan tieteellisissä konferensseissa sekä myös tutustumaan yrityksiin, […]

Tässä tekstissä Frank Martela kertoo, mistä työn arvokkuus ja merkityksellisyys uusimman tutkimuksen mukaan syntyvät. Mitkä kolme elementtiä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa löytää merkitykselliseltä tuntuvan työn?

Johtajuutta tutkivalta valmentajaltamme Tuukka Kostamolta kysytään usein, mitä on hyvä johtajuus. Tässä tekstissä hän paljastaa vastauksensa kysymykseen sekä tarjoaa samalla yksinkertaisen keinon, jolla johtajuutta voi lähteä kehittämään. Ryhtyessäni tutkimaan johtajuutta ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuotta sitten, huomasin nopeasti siihen liittyvän mielenkiintoisen piirteen. Kun kerroin ihmisille tutkimukseni kohteen, he halusivat tietää: ”No, mikä on se paras […]

Tässä tekstissä Maija Tiitinen ja Tytti Kokko kertovat, mikä merkitys älykkäillä työtavoilla on ollut heidän myyntityönsä arjessa ja miten he ovat kehittäneet taitojaan päästäkseen tavoitteisiinsa. Älykkäät työtavat ja itsensä johtaminen ovat teemoja, joista puhumme vähintään viikoittain asiakkaidemme kanssa. Olemme myös molemmat itse valinneet yhdeksi tämän kevään kehityskohteeksi ja oppimisunelmaksi omien työtapojen kehittämisen. Miksi meidän on […]

Tässä tekstissä Reima Launonen kirjoittaa siitä, miksi kritiikkiä tarvitaan työelämässä ja mikä erottaa hyvän ja huonon kritiikin toisistaan. William Davies korostaa kriittisyyden merkitystä teoksessaan The Happiness Industry. Daviesin mukaan kriittinen ajattelu on yksi tärkeimmistä kyvyistämme. Tämän vuoksi onkin äärimmäisen ongelmallista, jos ajattelemme kriittisyyttä lähtökohtaisesti negatiivisena ilmiönä. Kritiikki ei tarkoita ainoastaan sitä, että ihminen on tyytymätön […]

Filosofian Akatemia Oy nimenä antaa helposti olettaa, että se, mitä asiantuntijamme tekevät organisaatioiden kehittämisen parissa, käsittelee jollakin tavalla filosofiaa. Tämä on sinänsä totta mutta ei välttämättä aivan ilmeisellä tavalla. Tässä tekstissä Peter Kenttä kirjoittaa filosofian määritelmästä ja siitä, miten filosofiaa hyödynnetään organisaatioiden kehittämisessä. Kun tarkoitetaan filosofiaa, usein itse asiassa käytännössä puhutaan yleisesti tunnustetuista filosofeista kuten […]

Viides yhteisöllisten metataitojen osa-alue ovat yhdessä johtamisen käytänteet (englanniksi co-management). Blogisarjamme viimeisessä osassa Karoliina Jarenko antaa esimerkkejä toimintatavoista, jotka helpottavat tiimien arkea niiden toiminnan muuttuessa itseorganisoituvampaan suuntaan ja esimiehen manageroivan roolin vähentyessä. Avasin co-managementin ja muutaman muun teemaan liittyvän termin käsitteitä vastikään blogissani. Työ- ja johtamiskulttuurin muuttuessa suuri osa perus-”managementista” on ihannetapauksessa muutettu prosesseiksi, jotka […]

Kokousten systemaattinen kehittäminen on yhteisöllisten metataitojen näkökulmasta yksi osa kokonaisuutta, joka parantaa työpaikalla kaikkien työnteon laatua. Blogisarjamme neljännessä osassa Tapani Riekki antaa kokeiltavia ideoita tehottomien kokousten parantamiseen. Kokoukset ovat usealla työpaikalla nurinan aihe – niitä on liikaa, aikataulut eivät pidä ja ne ovat tehottomia ”aikasyöppöjä”. Vuosien valmennuskokemukseni perusteella ongelmat johtuvat pääasiallisesti muutamasta yleisestä epäselvästä ohjeistuksesta […]

Blogisarjassamme olemme tähän asti käsitelleet vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä fiksumpaa viestintää organisaatioissa. Tämän viikon tekstissä Sami Paju kirjoittaa luovuuden ja innovaatioiden kannalta oleellisesta yhteisöllisestä metataidosta: yhdessä kehittämisestä. Hän valottaa Pixarin esimerkin avulla, minkälaiset odottamattomatkin seikat vaikuttavat yhteiskehittelyn onnistumiseen – ja epäonnistumiseen – organisaatioissa. Kun joukko ihmisiä tuodaan yhteen ja heidät asetetaan jaetun ongelman tai päämäärän eteen, […]

Yhteisöllisiä metataitoja käsittelevän blogisarjamme toisessa osassa Tapani Riekki nostaa esiin nopean ja hitaan viestinnän erot ja antaa käytännön ohjeen viisaampaan viestintään organisaatioissa. ”Erilaisia keskeytyksiä esimerkiksi sähköpostista, pikaviestimistä ja puhelimesta voi tietotyöläisellä tulla jopa 70 kertaa päivässä”, kertoo apulaisprofessori Henri Pirkkalainen Helsingin Sanomissa. Hän lisää, että kun keskeytyksestä palaaminen keskittyneeseen työhön voi viedä 1-24 minuuttia, voi […]