Haluatko kehittää omaa ajattelua, hyvinvointia ja tuloksellisuutta? Lauri Järvilehto avaa blogissaan Mestariajattelijan työkaluja, joiden avulla on mahdollista kirkastaa omaa ajatteluaan. Työkalut tarjoavat keinoja ajattelun kehittämisen tueksi niin yksilön kuin yhteisön kannalta.
Täytätkö jokaisen työtuntisi tekemisellä ja tunnet riittämättömyyttä, jos et pidä itseäsi kiireisenä? Tämän päivän työelämässä olemme tottuneet jatkuvaan kiireen tunteeseen, vaikka luovaa ajattelua ja ongelmanratkaisua vaativan tietotyön arvoa on vaikea mitata työajassa. Voisimmeko tietoisesti lisätä työn arkeemme kiireettömyyttä ja selkeyttä? Sami Paju avaa kirjoituksessaan keinoja selkeyden löytämiseen ja kiireettömämpään työarkeen.
Oletko huomannut joskus riitatilanteessa puhuvasi toiselle kuin vanhempi lapselle, joka ei täysin kykene ymmärtämään asioita tai olemaan vastuullinen toimistaan? Riitatilanteissa voidaan helposti joutua tilanteeseen, jossa kumpikin kokee olevansa oikeassa ja toisen olevan väärässä. Tällainen vuorovaikutus ei tietenkään vie riitatilannetta rakentavaan suuntaan. Reima Launonen kertoo blogissaan miten voi pyrkiä hyvään vuorovaikutukseen riitatilanteissa, ja kuinka voit toimia kuin aikuinen hankalissa tilanteissa.
Filosofian Akatemialla siirryttiin syyskuussa toimitusjohtajattomaan malliin, jossa perinteisesti toimitusjohtajalle kuuluvia tehtäviä hoitaa yhteisöstä valittu johtokolmikko. Johtokolmikkoon eli Trioon valittu Minna Janhonen avaa kirjoituksessaan millaiseksi Trion toiminta on muodostunut kuluneiden kuukausien aikana ja kuinka uusi malli on toiminut.
Kova työnteko ja ahkeruus ovat kansallishyveitämme, ja suuri osa meistä on kasvatettu arvostamaan kovaa työntekoa. Nykypäivänä suuri osa tekee kuitenkin tuottavan työn sijaan tietotyötä, jossa tavoitteena ei ole maksimoida tuotosta vaan laatu ja vaikuttavuus. Jussi Venäläinen kertoo miksi on tärkeää kiinnittää huomiota viisaisiin ja kestäviin työtapoihin.
Blogissaan TkT Peter Kenttä tarkastelee suomalaista johtamiskulttuuria ja sen keskeistä erityispiirrettä, sivistystä. Kenttä kertoo käynnissä olevasta tutkimusprojektistaan, miten sivistys on suomalaisen johtamisen vaiettu ja vajavaisesti hyödynnetty voimavara.
Resilienssi on elämänhallinnan ja uusiin tilanteisiin sopeutumisen kannalta tärkeä taito niin työelämässä, kun elämässä muutenkin. Pohjimmiltaan ihminen on kuitenkin yhteisöllinen olento, ja myös resilienssimme vahvistuu suhteessa toisiin ihmisiin. Yksilön selviytymisen sijaan työelämässä tarvitaan psykologisesti turvallista ilmapiiriä, jossa muutoksiin reagoidaan sopeudutaan yhdessä tiiminä.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa ilmapiiriä, jossa jokainen uskaltaa olla oma itsensä, tuoden esiin myös omia haasteita ja epäonnistumisia. Tapani pohtii blogissaan, kuinka psykologista turvallisuutta voidaan vaalia myös vaikeiden tilanteiden keskellä, jotta tiimin on vaikeuksien kautta mahdollista kasvaa entistä yhtenäisemmäksi.
Ympärillämme tapahtuu asioita, jotka herättävät meissä huolta, ahdistusta ja pelkoa. Terveys, turvallisuus ja toimeentulo ovat peruspilareita, joita viimeaikaiset tapahtumat pandemia ja sota heijastusvaikutuksineen uhkaavat. Organisaatiokehittäjä ja resilienssitutkija Minna Janhonen pohtii blogissaan millä keinoin voimme päästä huolten kuopasta ylös kohti toivon valoa.
Ajattelemmeko kiireen ja stressin olevan vain työn ominaisuus? Mitä jos sen sijaan pitäisimme sitä epäkohtana, johon tulee puuttua. Sami Paju pohtii blogissaan, kuinka voimme rajata työtämme niin, että varmistamme työstä palautumisen ja jaksamisemme myös seuraavana päivänä.
