Miten, mitä vai miksi? Organisaatiokehittäjä ja itseohjautuvuuden asiantuntija Nick Ahleskog kirjoittaa blogissa, kuinka jo pelkkä kysymyksenasettelu vaikuttaa siihen, millaista itseohjautuvuutta, työn kehittämistä ja innovaatioita organisaatio voi odottaa työntekijöiltään.
Valmentajamme Miia Järvilehto kirjoittaa kevään viimeisessä blogissa rituaalien ja siirtymien merkityksestä yrityskulttuurin rakentamisessa. On niin yksilön kuin työyhteisönkin hyvinvoinnin kannalta tärkeää järjestää mahdollisuus luoda yhteistä ymmärrystä ja saattaa asioita loppuun. Kevätkauden päätös on siihen mitä otollisinta aikaa.
Hybridityön johtaminen mietityttää monissa organisaatioissa – eikä ihme, sillä uudenlainen hybridiarki vaatii myös esihenkilöiltä paljon. Kokosimme Filosofian Akatemiassa organisaatioiden tueksi kymmenen kohdan listan siitä, millaisia valmiuksia ja tukea esihenkilöt tarvitsevat kyetäkseen kohtaamaan uuden arjen syksyllä 2021.
Filosofian Akatemian asiakkuusjohtaja ja jatkuvan oppimisen asiantuntija Liisa Arponen paljastaa blogissaan tärkeimmät oivalluksensa ja työssä kertynyttä sisäpiiritietoa suomalaisten yritysten tilasta. Mistä yrityksissä juuri nyt puhutaan? Mitkä asiat koetaan suurimmiksi haasteiksi? Entä mistä useimmiten kiikastaa ja mitkä ovat yleisimmät Filosofian Akatemian ehdottamat ratkaisut haasteisiin?
Sitkeässä on väittely itseohjautuvuuden hyvistä ja huonoista puolista. Tässä blogissa tutkija Tuukka Kostamo avaa tuoreen, Frank Martelan vetämän tutkimuksen tuloksia itseohjautuvuuden yhteydestä työhyvinvointiin. Itseohjautuvuus näyttää tuoreen tutkimuksenkin valossa olevan organisaatioiden ja ihmisten kannalta hyvä asia, mutta mitä itseohjautuvuuden lupausten lunastaminen edellyttää organisaatioilta?
Mitä tehdä, kun työyhteisön yhteisen blogin kirjoitusvuoro osuu omalle kohdalle, mutta tekstiä ei yrittämisestä huolimatta synny? Filosofian Akatemian valmentaja ja konkarikirjoittaja Tapani Riekki kirjoittaa rehellisesti siitä, miltä tuntui myöntää yhteisölle, että nyt ei onnistu. Entä miten yhteisö vastasi?
Ihmiset antavat suuren osan ajastaan työlleen. Yrityksillä on siis suuri vastuu työntekijöiden ja heidän aikansa kunnioittamisessa. Kehitystoiminnan ja organisoitumisen asiantuntija Sami Paju kirjoittaa blogissaan, miten Lean-ajattelu liittyy työn merkityksellisyyteen ja ihmisyyden kunnioittamiseen.
Mitä tehdä, jos kollegan ikävä kommentti tyrehdyttää keskustelun sisäisissä viestintäkanavissa? Tässä blogitekstissä useamman vuoden esihenkilötyötä tehnyt operatiivinen johtajamme Maija Tiitinen pohtii, kenen vastuulla on huolehtia, että yhteisön vuorovaikutus ja keskustelukulttuuri pysyy asiallisena ja kannustavana.
Tällä hetkellä organisaatioissa mietitään exit-strategioita ja sitä, miten yhteinen työ järjestetään, kun poikkeusaika päättyy. Tietyt kysymykset toistuvat seuraavia siirtoja mietittäessä. Mitä pelisääntöjä luodaan etä- ja toimistotyölle? Mitkä toimintatavat pätevät kaikkiin ja mistä tiimit voivat päättää itse? Entä miten yhteisöllisyys toteutuu monipaikkaisessa työssä? Tässä blogissa valmentajat Niina Hinkkanen ja Miia Järvilehto antavat kolme vinkkiä näiden kysymysten parissa painiville organisaatioille.
Systeemiäly on kykyä ja herkkyyttä toimia älykkäästi osana sosiaalisia systeemejä. Organisaatioissa tämä tarkoittaa myös niistä asioista puhumista, joista olisi usein helpompi vaieta. Organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen kirjoittaa organisaation varjosysteemin voimasta ja siitä, miksi todellinen kehitys ei tapahdu vain virallista tietä.
