Blogi

Työntekijöiden sisäinen motivaatio on edellytys sille, että organisaatio pärjää nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, sillä työssä koettu sisäinen motivaatio vahvistaa tutkitusti oppimista, lisää tehokkuutta ja on tärkeä perusta toiminnan kehittämiselle ja innovaatioille. Meiltä kysytään usein, miten sisäisen motivaation johtaminen suhteutuu vaikeisiin keskusteluihin työpaikalla. Tarkoittaako sisäisen motivaation johtaminen sitä, että kaiken pitäisi olla koko ajan kivaa ja helppoa? […]

Kuinka tehdä päätös ryhmässä, jossa ei ole johtajaa? Tämä on yksi esille nousevista kysymyksistä, kun tänä päivänä yhä useammissa tiimeissä lähdetään vahvistamaan työntekijöiden itseohjautuvuutta ja jaettua päätöksentekoa. Tapani Riekki tarjoaa päätöksenteon parantamiseksi kaksi keinoa, joita voit kokeilla omassa tiimissäsi. Vahvan itseohjautuvuuden yksi ulottuvuus on se, että tiimeissä ei välttämättä ole valta-asemaan sidottua esimiestä. Toisaalta lähes […]

Alkuvuodesta Filosofian Akatemia Oy ja Työ- ja elinkeinoministeriö määrittelivät ensimmäistä kertaa historiassa suomalaisen johtamisen ominaispiirteitä. Määrittelytyö on osa Työelämä 2020 -hanketta, jossa yhtenä tavoitteena on vahvistaa suomalaista työelämäbrändiä. Nick Ahleskog tiivistää suomalaisten johtajien, tutkijoiden ja asiantuntijoiden kanssa käymämme keskustelun siitä, mitä suomalainen johtajuus on nyt ja mihin suuntaan sen pitäisi kehittyä, jotta suomalaiset organisaatiot menestyisivät […]

Mikä on onnistumisen salaisuus kotihoitoon erikoistuneessa organisaatiossa, jossa on 10 000 työntekijää eikä lainkaan tiimiesimiehiä? Reima Launonen kertoo, mitä hän oppi vieraillessaan Hollannissa Buurtzorgilla, yhdessä maailman tunnetuimmista itseohjautuvasti toimivista organisaatioista. Filosofian Akatemiassa uskomme vahvasti siihen, että uteliaisuus ja tiedonjano ovat parhaita kannustimia toiminnan kehittämiselle. Tästä syystä olemme pyrkineet vierailemaan tieteellisissä konferensseissa sekä myös tutustumaan yrityksiin, […]

Tässä tekstissä Frank Martela kertoo, mistä työn arvokkuus ja merkityksellisyys uusimman tutkimuksen mukaan syntyvät. Mitkä kolme elementtiä kannattaa ottaa huomioon, jos haluaa löytää merkitykselliseltä tuntuvan työn?

Johtajuutta tutkivalta valmentajaltamme Tuukka Kostamolta kysytään usein, mitä on hyvä johtajuus. Tässä tekstissä hän paljastaa vastauksensa kysymykseen sekä tarjoaa samalla yksinkertaisen keinon, jolla johtajuutta voi lähteä kehittämään. Ryhtyessäni tutkimaan johtajuutta ensimmäistä kertaa yli kymmenen vuotta sitten, huomasin nopeasti siihen liittyvän mielenkiintoisen piirteen. Kun kerroin ihmisille tutkimukseni kohteen, he halusivat tietää: ”No, mikä on se paras […]

Tässä tekstissä Maija Tiitinen ja Tytti Kokko kertovat, mikä merkitys älykkäillä työtavoilla on ollut heidän myyntityönsä arjessa ja miten he ovat kehittäneet taitojaan päästäkseen tavoitteisiinsa. Älykkäät työtavat ja itsensä johtaminen ovat teemoja, joista puhumme vähintään viikoittain asiakkaidemme kanssa. Olemme myös molemmat itse valinneet yhdeksi tämän kevään kehityskohteeksi ja oppimisunelmaksi omien työtapojen kehittämisen. Miksi meidän on […]

Tässä tekstissä Reima Launonen kirjoittaa siitä, miksi kritiikkiä tarvitaan työelämässä ja mikä erottaa hyvän ja huonon kritiikin toisistaan. William Davies korostaa kriittisyyden merkitystä teoksessaan The Happiness Industry. Daviesin mukaan kriittinen ajattelu on yksi tärkeimmistä kyvyistämme. Tämän vuoksi onkin äärimmäisen ongelmallista, jos ajattelemme kriittisyyttä lähtökohtaisesti negatiivisena ilmiönä. Kritiikki ei tarkoita ainoastaan sitä, että ihminen on tyytymätön […]

Filosofian Akatemia Oy nimenä antaa helposti olettaa, että se, mitä asiantuntijamme tekevät organisaatioiden kehittämisen parissa, käsittelee jollakin tavalla filosofiaa. Tämä on sinänsä totta mutta ei välttämättä aivan ilmeisellä tavalla. Tässä tekstissä Peter Kenttä kirjoittaa filosofian määritelmästä ja siitä, miten filosofiaa hyödynnetään organisaatioiden kehittämisessä. Kun tarkoitetaan filosofiaa, usein itse asiassa käytännössä puhutaan yleisesti tunnustetuista filosofeista kuten […]

Viides yhteisöllisten metataitojen osa-alue ovat yhdessä johtamisen käytänteet (englanniksi co-management). Blogisarjamme viimeisessä osassa Karoliina Jarenko antaa esimerkkejä toimintatavoista, jotka helpottavat tiimien arkea niiden toiminnan muuttuessa itseorganisoituvampaan suuntaan ja esimiehen manageroivan roolin vähentyessä. Avasin co-managementin ja muutaman muun teemaan liittyvän termin käsitteitä vastikään blogissani. Työ- ja johtamiskulttuurin muuttuessa suuri osa perus-”managementista” on ihannetapauksessa muutettu prosesseiksi, jotka […]