Blogi

Filosofian Akatemia Oy nimenä antaa helposti olettaa, että se, mitä asiantuntijamme tekevät organisaatioiden kehittämisen parissa, käsittelee jollakin tavalla filosofiaa. Tämä on sinänsä totta mutta ei välttämättä aivan ilmeisellä tavalla. Tässä tekstissä Peter Kenttä kirjoittaa filosofian määritelmästä ja siitä, miten filosofiaa hyödynnetään organisaatioiden kehittämisessä. Kun tarkoitetaan filosofiaa, usein itse asiassa käytännössä puhutaan yleisesti tunnustetuista filosofeista kuten […]

Viides yhteisöllisten metataitojen osa-alue ovat yhdessä johtamisen käytänteet (englanniksi co-management). Blogisarjamme viimeisessä osassa Karoliina Jarenko antaa esimerkkejä toimintatavoista, jotka helpottavat tiimien arkea niiden toiminnan muuttuessa itseorganisoituvampaan suuntaan ja esimiehen manageroivan roolin vähentyessä. Avasin co-managementin ja muutaman muun teemaan liittyvän termin käsitteitä vastikään blogissani. Työ- ja johtamiskulttuurin muuttuessa suuri osa perus-”managementista” on ihannetapauksessa muutettu prosesseiksi, jotka […]

Kokousten systemaattinen kehittäminen on yhteisöllisten metataitojen näkökulmasta yksi osa kokonaisuutta, joka parantaa työpaikalla kaikkien työnteon laatua. Blogisarjamme neljännessä osassa Tapani Riekki antaa kokeiltavia ideoita tehottomien kokousten parantamiseen. Kokoukset ovat usealla työpaikalla nurinan aihe – niitä on liikaa, aikataulut eivät pidä ja ne ovat tehottomia ”aikasyöppöjä”. Vuosien valmennuskokemukseni perusteella ongelmat johtuvat pääasiallisesti muutamasta yleisestä epäselvästä ohjeistuksesta […]

Blogisarjassamme olemme tähän asti käsitelleet vuorovaikutustaitojen kehittämistä sekä fiksumpaa viestintää organisaatioissa. Tämän viikon tekstissä Sami Paju kirjoittaa luovuuden ja innovaatioiden kannalta oleellisesta yhteisöllisestä metataidosta: yhdessä kehittämisestä. Hän valottaa Pixarin esimerkin avulla, minkälaiset odottamattomatkin seikat vaikuttavat yhteiskehittelyn onnistumiseen – ja epäonnistumiseen – organisaatioissa. Kun joukko ihmisiä tuodaan yhteen ja heidät asetetaan jaetun ongelman tai päämäärän eteen, […]

Yhteisöllisiä metataitoja käsittelevän blogisarjamme toisessa osassa Tapani Riekki nostaa esiin nopean ja hitaan viestinnän erot ja antaa käytännön ohjeen viisaampaan viestintään organisaatioissa. ”Erilaisia keskeytyksiä esimerkiksi sähköpostista, pikaviestimistä ja puhelimesta voi tietotyöläisellä tulla jopa 70 kertaa päivässä”, kertoo apulaisprofessori Henri Pirkkalainen Helsingin Sanomissa. Hän lisää, että kun keskeytyksestä palaaminen keskittyneeseen työhön voi viedä 1-24 minuuttia, voi […]

Kuten alkuvuoden blogitekstissä totesimme, me Filosofian Akatemialla uskomme, että työelämän puheenaiheeksi nousee tänä vuonna itsensä johtamisen neljäs ulottuvuus – yhteisölliset metataidot. Blogisarjassamme kuvaamme yhteisöllisten metataitojen erityispiirteitä sekä tarjoamme työkaluja, joita voi käyttää taitojen harjoittelemiseen organisaation arjessa. Sarjan ensimmäisessä osassa Miia Järvilehto antaa käytännön harjoituksia vuorovaikutuksen parantamiseen. Organisaatioissamme on valtavasti piilevää potentiaalia; ihmiset osaavat ja tietävät […]

Tässä kirjoituksessa uusi asiakkuuspäällikkömme Tiina Setälä jakaa lähestyvän ystävänpäivän kunniaksi 90-vuotiaalta isoäidiltään oppimansa 7 ohjetta viisaampaan ja merkityksellisempään elämään. Rakkaus-sana liitetään vahvasti ja ehkäpä surullisen yksipuolisesti romanttiseen rakkauteen, ja esimerkiksi näin ystävänpäivän tienoilla mieleen tuleva amerikkalainen Valentines Day -konsepti onkin voimakkaan romantisoitunut. Unohdamme näin ollen helposti, että rakkautta on olemassa paljon enemmän, kuin mitä voisi […]

Tässä kirjoituksessa kehitystoiminnan asiantuntijamme Sami Paju kertoo, miksi organisaatioiden muutosprosessit ovat usein vaikeita ja mitä hyötyä muutosrituaaleista voi olla. Organisaatiomuutoksissa huomio kiinnittyy usein rakenteisiin, prosesseihin, hierarkkisiin valtasuhteisiin ja erilaisiin järjestelmiin. Harvoin puhutaan yksilönäkökulmasta, tai jos puhutaan, niin se rajoittuu lähinnä henkilöiden tehtävänkuviin ja raportointisuhteisiin kohdistuviin muutoksiin. Muutoksessa ihmistä käsitellään tyypillisesti koneen osana, joka viritetään toimimaan […]

Olemme Filosofian Akatemia Oy:ssä kohta vuoden päivät ihmetelleet itseohjautuvuutta, sen ulottuvuuksia ja esimerkiksi historiallisia taustoja. Tässä tekstissä Tapani Riekki kertoo, miten itseohjautuvuutta tulee lähestyä, jos sitä halutaan mitata. Ihmisissä on luonnollisesti persoonallisuus- ja yksilötekijöitä, jotka vaikuttavat myös itseohjautuvuuteen.* Kehittämisen näkökulmasta mielenkiintoisempaa on kuitenkin kääntää katse pelkistä ihmisen ominaisuuksista myös ympäristöön ja työntekemisen tapoihin. Johdolta kysyttäessä […]

Mitä johtajuus on ja miksi sitä tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan? Kirjoituksessa Karoliina Jarenko avaa johtajuuden merkitystä itseohjautuvassa organisaatiossa. Työelämän kehittäjien kohistessa itseohjautuvuudesta ja maalatessa ihannoivia kuvia esimiehettömistä organisaatioista tulee johtajuudesta puhumisesta vaikeaa. Ihan jo tuon sanankin mainitseminen saa aikaan silmien pyörittelyä ja pään pudistelua: jaahas, tuo on noita konservatiiveja, jotka eivät ymmärrä maailman muuttumisesta […]