Ovatko johtajat enimmäkseen turhia ja korvattavissa fiksummilla käytännöillä? Itseohjautuvuutta tutkinut Frank Martela ottaa osaa vilkkaana käyneeseen johtajuuskeskusteluun ja kehottaa kääntämään kysymyksen toisin päin.
Mitä on myötätuntoinen johtaminen ja miksi ongelmista vaikeneminen ei pitkällä tähtäimellä sitä ole? Valmentajamme Tiina Rantakokko kirjoittaa myötätunnon, inhimillisyyden ja aitojen kohtaamisten voimasta ja tuo terveiset Johtajatulien metsämättäiltä.
Filosofian Akatemian uusimman podcast-kauden emäntä Tytti Kokko kirjoittaa ihmisyydestä ja tunteiden merkityksestä. Miten tunteet vaikuttavat ydintyön tekemiseen ja tulokseen? Tytti tarjoilee parhaita paloja podcast-vieraidensa kanssa käydyistä keskusteluista ja paljastaa, milloin hän on itse viimeksi kokenut häpeää.
Mahtuuko hyvinvointi ja tuottavuus samaan lauseeseen? Vai edistetäänkö toista aina toisen kustannuksella? Organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen pohtii hyvinvoinnin ja tuottavuuden suhdetta hyvän kehänä, jossa kumpaakin tarvitaan. Mutta mikä siitä lopulta tekee vallankumouksellista?
Pitääkö johtajan olla täydellinen ja kaikkitietävä? Pitkän johtajauran tehnyt organisaatiokehittäjä Peter Jung rohkaisee johtajia hyväksymään keskeneräisyytensä ja kertoo, miksi keskeneräisyys voittaa täydellisyyden.
“Pomoja voisi hyvin kutsua vaikka assistenteiksi, sanoo konsultti ja tutkija Perttu Salovaara. Hänen mukaansa johtajattomat työpaikat tulevat yleistymään, koska monet pomojen tehtävät ovat triviaaleja ja ne voisi yhtä hyvin hoitaa työyhteisössä joku muukin”. Näin kirjoittaa HS 4.8.21 julkaistussa jutussa. Organisaatiokehittäjämme Minna Janhonen on monesta asiasta Salovaaran kanssa samaa mieltä, mutta korostaa, että organisaatiomuutos on tehtävä hallitusti.
Miten, mitä vai miksi? Organisaatiokehittäjä ja itseohjautuvuuden asiantuntija Nick Ahleskog kirjoittaa blogissa, kuinka jo pelkkä kysymyksenasettelu vaikuttaa siihen, millaista itseohjautuvuutta, työn kehittämistä ja innovaatioita organisaatio voi odottaa työntekijöiltään.
Valmentajamme Miia Järvilehto kirjoittaa kevään viimeisessä blogissa rituaalien ja siirtymien merkityksestä yrityskulttuurin rakentamisessa. On niin yksilön kuin työyhteisönkin hyvinvoinnin kannalta tärkeää järjestää mahdollisuus luoda yhteistä ymmärrystä ja saattaa asioita loppuun. Kevätkauden päätös on siihen mitä otollisinta aikaa.
Hybridityön johtaminen mietityttää monissa organisaatioissa – eikä ihme, sillä uudenlainen hybridiarki vaatii myös esihenkilöiltä paljon. Kokosimme Filosofian Akatemiassa organisaatioiden tueksi kymmenen kohdan listan siitä, millaisia valmiuksia ja tukea esihenkilöt tarvitsevat kyetäkseen kohtaamaan uuden arjen syksyllä 2021.
Filosofian Akatemian asiakkuusjohtaja ja jatkuvan oppimisen asiantuntija Liisa Arponen paljastaa blogissaan tärkeimmät oivalluksensa ja työssä kertynyttä sisäpiiritietoa suomalaisten yritysten tilasta. Mistä yrityksissä juuri nyt puhutaan? Mitkä asiat koetaan suurimmiksi haasteiksi? Entä mistä useimmiten kiikastaa ja mitkä ovat yleisimmät Filosofian Akatemian ehdottamat ratkaisut haasteisiin?
