Onko tunnepuhe epäammattimaista? Voiko hyvää työtä tehdä huonolla fiiliksellä? Kuuluuko rakkaus työelämään? Miia Järvilehto kirjoittaa tunteista ja tunneilmaston johtamisesta työyhteisöissä ja pohtii, millaisia tunnetaitoja organisaatioissa on otettava haltuun, kun halutaan rakentaa hyvinvoivaa kommunikaatiokulttuuria.
Työkulttuurin muutos hallintolähtöisestä mallista kohti yhteisöohjautuvaa palveluorganisaatiota tarkoittaa isoja muutoksia tiimien ja esihenkilöiden toimenkuvissa. Eero Lahtinen kirjoittaa siitä, millaista tarvelähtöistä tukea esihenkilöt ja tiimit kaipaavat avukseen suurten muutosten keskellä.
Operatiivinen johtajamme Maija Tiitinen osallistui Learning at Work -verkoston järjestämään etätapahtumaan ja kertoo yllättyneensä positiivisesti siitä, kuinka hyvin Open Space -menetelmä toimi virtuaalisessa, yli sadan ihmisen tapahtumassa. Toimiva työskentelyalusta ja hyvin organisoitu ohjelma ovat sujuvan virtuaalitapahtuman perusta. Tiitinen jakaa blogissaan lisäksi vinkkejä siihen, miten etätapahtumiin osallistumisesta voi osallistujan näkökulmasta tehdä energisoivan ja inspiroivan kokemuksen.
Frank Martela kertoo viikon blogissa, mikä erottaa organisaation joukosta tai porukasta ja mitkä kahdeksan universaalia ongelmaa on väistämättä opittava kohtaamaan ja ratkaisemaan, jotta organisaatio voi kukoistaa.
Valmentajamme Peter Jung inspiroituu syyssateista ja muistuttaa siitä, että kovassakin työkiireessä on tärkeää antaa itselleen aikaa ja tilaa vaikuttua keskusteluista, inspiroivista kollegoista ja ennenkaikkea hiljaisesta vuorovaikutuksesta, jota Jung nimittää runollisesti kosmiseksi ajatuspölyksi.
Flow on keino, jolla yritys voi pysyä mukana kehityksen kelkassa. Jussi Venäläinen kirjoittaa siitä, miksi flow on yrityksille jatkuvasti tärkeämpi asia ja tarjoaa lopussa yksinkertaisen keinon flow’n tehostamiseen työpaikoilla.
Mistä asioista työyhteisössä on syytä sopia yhdessä ja mistä saa päättää yksin? Työhyvinvointia ja autonomian rajoja tutkivan tutkija-valmentaja Kirsi Polvisen mukaan työntekijää ei pidä jättää yksin tuunaamaan työtään. Myös organisaation tasolla on luotava edellytyksiä autonomialle ja kehitettävä työn tuunaamista mahdollistavia yhteisesti ymmärrettyjä käytänteitä.
Liisa Arponen on kasvatustieteiden maisteri, joka on tutkinut muun muassa tulevaisuuden työelämätaitoja, kasvun asenteen merkitystä oppimisessa sekä esimiesten pedagogisia taitoja. Arposen mukaan jokainen työntekijä on aina paitsi oppija, myös toisten ihmisten oppimisen mahdollistaja. Liisan näkemys on, että tulevaisuuden työelämässä tullaan tarvitsemaan oppimiskyvyn lisäksi myös pedagogisia taitoja.
Organisaation hyvinvoinnista pian väittelevä tutkija-kouluttajamme Peter Kenttä kertoo tässä blogissa, miten pahoinvointi on tärkeämpi osa omaa hyvinvointiamme, kuin mitä tyypillisesti tulemme ajatelleeksi. Blogi nostaa esille tragedian merkityksen ja mahdollisuudet osana rikasta elämää.
Kaikkea voi kehittää mutta kaikki kehittäminen ei ole samanarvoista. Ajattelun hallinnan ja järkevän työnteon sanansaattajan, Sami Pajun mukaan, lean-ajattelusta on löydettävissä ohjenuorat myös tieto- ja asiantuntijatyön sujuvuuden ja vaikuttavuuden parantamiseen.
