Vaikka pitkäkestoinen muistimme voisi teoriassa olla rajaton, todellinen haaste kytkeytyy siihen, miten muisti toimii. Lyhytkestoinen työmuistimme on tiedon käsittelyn pullonkaula, jota arjen kuormitus heikentää entisestään, kirjoittaa psykologian tohtori Tapani Riekki.
Mistä varhaisista merkeistä voi tunnistaa itse, jos oma työkuorma alkaa kasvaa kestämättömäksi? Maija Tiitinen kuvailee omassa arjessaan tunnistamiaan varoitusmerkkejä ja antaa vinkkejä, miten ylipaisunutta työkuormaa voi ensihätään helpottaa omalla toiminnallaan.
Ovatko johtajat enimmäkseen turhia ja korvattavissa fiksummilla käytännöillä? Itseohjautuvuutta tutkinut Frank Martela ottaa osaa vilkkaana käyneeseen johtajuuskeskusteluun ja kehottaa kääntämään kysymyksen toisin päin.
Mitä on myötätuntoinen johtaminen ja miksi ongelmista vaikeneminen ei pitkällä tähtäimellä sitä ole? Valmentajamme Tiina Rantakokko kirjoittaa myötätunnon, inhimillisyyden ja aitojen kohtaamisten voimasta ja tuo terveiset Johtajatulien metsämättäiltä.
Filosofian Akatemian uusimman podcast-kauden emäntä Tytti Kokko kirjoittaa ihmisyydestä ja tunteiden merkityksestä. Miten tunteet vaikuttavat ydintyön tekemiseen ja tulokseen? Tytti tarjoilee parhaita paloja podcast-vieraidensa kanssa käydyistä keskusteluista ja paljastaa, milloin hän on itse viimeksi kokenut häpeää.
Mahtuuko hyvinvointi ja tuottavuus samaan lauseeseen? Vai edistetäänkö toista aina toisen kustannuksella? Organisaatiokehittäjä Eero Lahtinen pohtii hyvinvoinnin ja tuottavuuden suhdetta hyvän kehänä, jossa kumpaakin tarvitaan. Mutta mikä siitä lopulta tekee vallankumouksellista?
Pitääkö johtajan olla täydellinen ja kaikkitietävä? Pitkän johtajauran tehnyt organisaatiokehittäjä Peter Jung rohkaisee johtajia hyväksymään keskeneräisyytensä ja kertoo, miksi keskeneräisyys voittaa täydellisyyden.
“Pomoja voisi hyvin kutsua vaikka assistenteiksi, sanoo konsultti ja tutkija Perttu Salovaara. Hänen mukaansa johtajattomat työpaikat tulevat yleistymään, koska monet pomojen tehtävät ovat triviaaleja ja ne voisi yhtä hyvin hoitaa työyhteisössä joku muukin”. Näin kirjoittaa HS 4.8.21 julkaistussa jutussa. Organisaatiokehittäjämme Minna Janhonen on monesta asiasta Salovaaran kanssa samaa mieltä, mutta korostaa, että organisaatiomuutos on tehtävä hallitusti.
Miten, mitä vai miksi? Organisaatiokehittäjä ja itseohjautuvuuden asiantuntija Nick Ahleskog kirjoittaa blogissa, kuinka jo pelkkä kysymyksenasettelu vaikuttaa siihen, millaista itseohjautuvuutta, työn kehittämistä ja innovaatioita organisaatio voi odottaa työntekijöiltään.
Valmentajamme Miia Järvilehto kirjoittaa kevään viimeisessä blogissa rituaalien ja siirtymien merkityksestä yrityskulttuurin rakentamisessa. On niin yksilön kuin työyhteisönkin hyvinvoinnin kannalta tärkeää järjestää mahdollisuus luoda yhteistä ymmärrystä ja saattaa asioita loppuun. Kevätkauden päätös on siihen mitä otollisinta aikaa.
